Tuloksia vastuullisella hankinnalla II – webinaarin opit
Helmikuussa 2025 järjestetyssä webinaarissa ”Tuloksia vastuullisella hankinnalla II” käsiteltiin hankintojen vastuullisuuden mittaamista ja seurantaa. Webinaarissa esiintyivät hankinnan asiantuntija Jenny Nybom ValueSource Partners Oy:stä ja toimitusjohtaja Atte Borgenström Reforestilta. Webinaaritallenteen pääset näkemään tästä.
CSRD-direktiivin vaikutus
CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on tällä hetkellä merkittävin yritysten vastuullisuustyöhön ja arvoketjuihin, mukaan lukien hankintoihin, vaikuttava direktiivi. Direktiivi astui Suomen lainsäädäntöön viime vuonna ja tuo mukanaan huomattavasti aiempaa syvällisempää vastuullisuusraportointia, raportoivasta yrityksestä riippuen, jopa yli tuhannen datapisteen muodossa. Tavoitteena on lisätä yritysten vastuullisuustoimien läpinäkyvyyttä sekä raportoinnin yhdenmukaisuutta. Vastuullisuusraportointia viedään nyt lähemmäksi talouden tunnuslukujen raportointia samanlaisella seurantasyklillä. Jatkossa myös vastuullisuusraporttien tulee olla kolmannen osapuolen (kestävyysraportintarkastaja) varmentamia.
Puhuttaessa CSRD:stä on hyvä huomioida Omnibus ja sen vaikutukset, siitä voit lukea lisää artikkelistamme täältä.
CSRD:n aikataulu ja soveltamisala tämänhetkisen lainsäädännön mukaan:
- Viime vuodesta alkaen yli 500 hengen pörssiyritykset olivat velvoitettuja keräämään dataa, ja heidän ensimmäiset raporttinsa julkaistaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2025.
- Vuodesta 2025 alkaen yli 50 miljoonan euron liikevaihdon yritykset tietyillä tase- tai henkilöstömääräkriteereillä tulevat velvoitteen piiriin. Tämä on suurin hyppy uuteen, sillä näillä yrityksillä ei välttämättä ole aiempaa kokemusta vastuullisuusraportoinnista. Näillä yrityksillä on usein isot alihankintaketjut, joten ne tulevat todennäköisesti kysymään tietoa myös pienemmiltä toimijoilta.
- Vuoden 2026 alussa nämä yli 50 miljoonan euron yritykset julkaisevat raporttinsa.
- Seuraavana vuonna myös kaikki listatut yritykset kuuluvat raportoinnin piiriin.
Hankintoihin CSRD liittyy siten, että yritysten on tunnettava arvoketjunsa huomattavasti aiempaa paremmin, mikä tarkoittaa tiedon hankkimista myös suorien liikesuhteiden ulkopuolelta ja syvemmältä arvoketjusta. Vaikka CSRD:ssä datapisteitä suoraan hankinnan vastuullisuuteen on vähän, on vaikutuksia enemmän välillisesti mm. riskienhallinnan ja sosiaalisen vastuun eli esimerkiksi työolosuhteiden, turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden kautta. Hankinnan vastuullisuuden tärkeys ja huomioiminen juontavat juurensa erityisesti riskienhallintaan. Tuntemalla oman arvoketjun ja sen vaikutukset omaan liiketoimintaan yritykset voivat pienentää toimitusketjun riskejä ja vähentää häiriöitä.
Johdon rooli vastuullisuustyössä
Yrityksen ylin johto on juridisesti vastuussa yrityksen vastuullisuustoimista ja raprtoinnista. Edellytyksenä hankinnan vastuullisuuden onnistumiselle onkin johdon sitoutuminen strategiseen vastuullisuuteen liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla. Lisäksi tarvitaan yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, ymmärrystä, osaamista ja koulutusta.
Vastuullisuuden tulee olla integroitu yrityksen prosesseihin, ei vain kertaluonteinen ”paperiharjoitus”. Yrityksissä on hyvä ymmärtää, että vastuullisuus on tulevaisuudessa yhä velvoittavampaa yrityksen koosta riippumatta.
Seurantajärjestelmä
Reforest järjesti Tuloksia vastuullisella hankinnalla -webinaarin yhdessä hankinnan erityisosaaja ValueSource Partners Oy:n kanssa. Valuesource Partners Oy:n Jenny Nybom jakaa vastuullisten hankintojen seurantajärjestelmän luomisen webinaarin pohjalta tehdyssä artikelissa seuraavasti:
1. Johdon sitoutuminen ja soveltuvuus liiketoimintastrategiaan
Ylimmän johdon eli johtoryhmän ja hallituksen mukanaolo on kriittistä. On tärkeää varmistaa ymmärrys velvoitteista, mahdollisuuksista, kilpailijakentästä ja toimintakentästä. Erityisesti CSRD:n mukaan raportoivissa yrityksissä ylin johto on juridisesti vastuussa olennaisuusanalyyseistä ja muusta. Vastuullisuus ja liiketoiminta tulisi nähdä yhtenä kokonaisuutena.
2. Vaikutusalueiden ja olennaisuuksien kartoitus sekä arvoketjun tunnistaminen
Olennaisuusperiaate on kaiken vastuullisuustyön lähtökohta. On määriteltävä, mitkä vastuullisuusteemat ovat olennaisia yrityksen toiminnalle ja sen arvoketjulle.
Kaksoisolennaisuudessa tarkastellaan yrityksen vaikutuksia yhteiskuntaan ja muuttuvan maailman vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan. Tässä yhteydessä on kuultava sidosryhmien näkemyksiä ja odotuksia. Kaksoisolennaisuus edesauttaa yritystä tunnistamaan omat keskeiset kestävyysaiheensa. Hankinnan osalta tämä tarkoittaa hankinnan arvoketjun kartoitusta eli olennaisten toimijoiden tunnistamista.
3. Hankinnan arvoketjun kartoitus
Tunnistetaan arvoketjun olennaiset toimijat, jotta ymmärretään keskinäiset vaikutukset. Huomioidaan ulkopuoliset vaikuttavuudet, kuten esimerkiksi laki, CSRD, standardit ja asiakasvaatimukset, ja niihin liittyvät ESG-elementit. Toimittajien eri tasot ja hankinnan kompleksisuus tulevat ilmi kartoituksen myötä. Harjoitus voidaan tehdä esim. workshop-tyyppisesti.
4. ESG-riskien tunnistaminen
Kun toimittajakanta ja hankinnat on kartoitettu, arvioidaan ESG-riskejä, jotka voivat vaihdella hankinnan tyypin ja toimialan mukaan. Huomioidaan toimitusketjujen kompleksisuus ja geopolitiikka, mahdolliset maakohtaiset vaatimukset, sosioekonomiset asiat. Tämän lisäksi hyödynnetään olemassa olevia standardeja ja pyritään välttämään maine- ja brändiriskejä. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa voi olla tärkeää.
5. Toimenpiteiden priorisointi ja tavoitteiden määrittely
Kun kokonaisuus on hahmotettu, priorisoidaan toimenpiteet ja määritellään tavoitteet. Mittaamisen ja monitoroinnin tulee olla tavoitteellista. Läpinäkyvyys on tärkeää CSRD:n myötä.
On muistettava, että raportointia ei tehdä vain raportoinnin vuoksi, vaan siitä tulee olla hyötyä. Hankintaketjut voivat olla hyvinkin monimutkaisia, ja on tärkeää tunnistaa kuinka syvälle ne menevät ja missä riskit sijaitsevat. Yhteistyötä on tehtävä kaikkien toimijoiden kanssa, ja on määriteltävä vastuualueet.
6. Mittarit
Mittarit ovat keskeinen ja haastava osa vastuullisuustyötä. Yleisiä esimerkkejä mittareista on olemassa, mutta ne ovat aina yrityskohtaisia. Oikeaa vastausta siihen, mitä mittareita tulisi käyttää, ei ole. Mittareiden tavoitteita ovat
- läpinäkyvyys ja jäljitettävyys (erityisesti CSRD)
- skaalautuvuus (mittareiden tulisi soveltua eri kokoisille yrityksille)
- vertailukelpoisuus (tulosten hyödyntäminen ja vertailu muihin yrityksiin)
- priorisoitavuus (olennaisimpien vaikutusten mittaaminen).
Esimerkkejä mittareista ympäristövastuun osalta ovat energiankulutus, päästöt, vedenkäyttö, jätteet, kierrätysaste, materiaalien alkuperä ja ympäristösertifikaatit. Sosiaalisen vastuun mittareita voivat olla työolot, työturvallisuus, tasa-arvo, monimuotoisuus, ihmisoikeudet arvoketjussa, paikallisyhteisövaikutukset ja tuotevastuu. On tärkeää valita yrityksen toimintaan sopivat mittarit.
7. Painotukset
Olennaisten toimijoiden määrittely hankintaketjussa voidaan tehdä esimerkiksi Kraljic-matriisin, spendi- tai kustannusanalyysin tai riskipohjaisen tulokulman avulla – usein näiden yhdistelmänä.
Riskipohjainen lähestymistapa on hyödyllinen erityisesti CSRD:tä ajatellen, sillä se tuo esiin riskit ja mahdollisuudet sekä vaikuttavuuden (IRO). Jos hankintaa johdetaan kategoriakohtaisesti, näin voidaan painottaa tiettyjä kategorioita.
On tärkeää viestiä toimittajille odotukset ja tavoitteet jo valintavaiheessa sekä antaa myös positiivista palautetta. Vastuullisuuden maturiteetti vaihtelee toimittajittain. On hyödyllistä ymmärtää hankinnan arvoketjun eri vaiheet ja niihin liittyvät vastuullisuuselementit, kuten esimerkiksi elektronisen komponentin tuotantoprosessi mineraalien louhinnasta lopputuotteeseen saakka.
8. Toimittajien sitouttaminen
Tärkeää on ymmärryksen ja osaamisen varmistaminen eli toimittajan kehittäminen, erityisesti strategisissa kategorioissa. Toimittajan kanssa voi esim. laatia vastuullisuustavoitteet, joita sitten yhdessä seurataan ja kehitetään eteenpäin.
9. Seurantafrekvenssit
Tavoitteiden seurantaväli on määriteltävä jo alkuvaiheessa Tiettyjä toimijoita ja mittareita on hyvä auditointi, kun taas toisia toimittajia voidaan seurata monitoroimalla. Seuranta kannattaa integroida olemassa oleviin toimittaja-arviointiprosesseihin.
10. Korjaavat toimenpiteet
Myös korjaavien toimenpiteiden määrittely olisi hyvä olla prosessissa mukana varhaisessa vaiheessa. On tärkeää olla aktiivinen, jos asiat eivät etene suunnitellusti, ja tarvittaessa ottaa yhteyttä esihenkilöihin ja toimittajiin. Avoin vuorovaikutus ja selkeät vaatimukset ovat tärkeitä. Korjaavista toimenpiteistä on hyvä tiedottaa myös toimittajia.
Käytännöllistä vastuullisuutta
Reforestilla näemme vastuullisten hankintojen olevan paitsi regulaatiosta kumpuava vaatimus, myös suuri mahdollisuus erottautua markkinoilla. CSRD:n vaatimukset tuovat vastuullisuuden aivan uudelle tasolle: strategiseksi ja operatiiviseksi kilpailutekijäksi. Olipa kyse mittaristojen rakentamisesta, toimittajakyselyistä tai CSRD:n mukaisten raportointikäytäntöjen jalkauttamisesta, Reforest auttaa ymmärrettävästi ja selkeästi.
Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää!