EPD – tekoprosessi ja kustannukset
Rakennustuotteiden EPD:t ovat nousseet nopeasti rakennusalan kuumaksi puheenaiheeksi. Taustalla on uusi rakentamislaki, jonka tavoitteena on ohjata rakentamista kohti vähähiilisyyttä. Laki tuli voimaan 1.1.2025, ja siihen liittyvät asetukset ilmastoselvityksestä ja hiilijalanjäljen raja arvoista tulevat voimaan 1.1.2026 alkaen. Uudisrakennuksille vaaditaan jatkossa ilmastoselvitys, jossa rakennuksen hiilijalanjälki lasketaan elinkaaren eri vaiheiden päästöjen perusteella. Ilmastoselvitys perustuu rakennustuoteasetuksen (CPR) mukaisiin GWP arvoihin ja EPD ympäristöselosteisiin.
Kun rakennuksen hiilijalanjälkeä lasketaan, tarvitaan luotettavat päästötiedot käytettävistä tuotteista. Tässä kohtaa ympäristöselosteet eli EPD:t nousevat keskiöön.
Päästötietokannat ja EPD
Suomessa on käytössä kansallinen päästötietokanta CO2data, jota ylläpitää Suomen ympäristökeskus. Se tarjoaa geneerisiä päästökertoimia joillekin yleisimmille rakennustuotteille ja rakentamisen prosesseille. CO2datan tietolähteet ovat konservatiivisia keskiarvoihin perustuvia arvioita päästölähteen ympäristövaikutuksista. Päästöjä laskettaessa päästökerrointen osalta tulisi aina ensisijaisesti pyrkiä mahdollisimman tarkkaan tietoon. EPD tarjoaa tällä hetkellä tarkinta mahdollista tietoa päästöistä. Käytännössä tietolähteet ja päästökertoimet muodostavat hierarkian tarkimmasta epätarkimpaan:
- Tuotekohtainen EPD
- Mahdollinen tuoteryhmä tai -luokittainen ympäristöseloste
- CO2data tietokannan geneerinen arvo
Jos laskettavalla tuotteella ei ole omaa EPD:tä, päästöjä laskeva taho joutuu turvautumaan geneeriseen arvoon. Se on usein varovaisempi arvio, eli suurempi arvo kuin todellinen tuotekohtainen data, mikä heikentää tuotteen kilpailukykyä hiilijalanjäljen näkökulmasta. Siksi EPD:itä tehdään nyt kiihtyvällä tahdilla erityisesti niille tuotteille, joita käytetään rakennuksen hiilijalanjäljen laskennassa.
Mikä EPD on ja mihin standardeihin se perustuu?
EPD (Environmental Product Declaration) eli ympäristöseloste on dokumentti, jossa esitetään tuotteen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset numeerisesti. Se perustuu elinkaariarviointiin (LCA), joka kattaa yleensä raaka aineiden hankinnan, valmistuksen, kuljetukset, käytön ja loppusijoituksen. Rakennussektorilla EPD:t laaditaan pääsääntöisesti standardien EN 15804 ja ISO 14025 sekä LCA standardien ISO 14040 ja ISO 14044 mukaisesti.
- EPD ei kerro onko tuote hyvä tai huono, vaan antaa vertailukelpoisen datan tuotteen ympäristövaikutuksista
- EPD on kolmannen osapuolen verifioima, jotta tiedon luotettavuus voidaan todentaa
Kannattaako EPD tehdä itse vai asiantuntijan kanssa?
EPD prosessin alussa olisi hyvä päättää tehdäänkö EPD itse vai ostetaanko se palveluna ulkoiselta asiantuntijalta.
EPD:n tekeminen vaatii (tuotteen monimutkaisuudesta riippuen) asiantuntijalta karkeasti arvioiden 3-7 työpäivää. Ensimmäisellä kerralla kun EPD:n tekoa lähdetään opettelemaan itse, kannattaa omaa resurssia varata vähintäänkin triplasti tuo aika. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos EPD:tä tehdään yritykselle viisi tai vähemmän vuodessa, tulee ulkoistaminen halvemmaksi. Jos yrityksellä tehdään EPD:itä ”liukuhihnalta” esimerkiksi kymmeniä vuodessa, voi olla kannattavaa opetella prosessi itse ja hankkia tarvittavat työkalut omaan käyttöön. Jos yritys päättää ulkoistaa EPD:n tekemisen, alla olevat EPD:n tekoprosessin kohdat 2-6 tehdään hyvin pitälti asiantuntijayrityksen toimesta.
Alla kerrotaan tarkemmin EPD:n tekoprosessin hinnoista, mutta DGNB:n ja BPIE:n selvitysten sekä EPD Guide koonnin perusteella suurin osa EPD prosessin kustannuksista syntyy nimenomaan EPD:n laskentatyöstä ja datasta, ei niinkään julkaisijan tai verifioijan maksuista. BPIE+2EPD Guide+2
Siksi monelle pk-yritykselle saattaakin olla järkevin ja kustannustehokkain vaihtoehto malli, jossa:
- LCA ja EPD:n laadinta ulkoistetaan kokeneelle asiantuntijalle
- Oma organisaatio vastaa siitä, että tuotantodata on saatavilla ja dokumentoitu
- Ohjelmistolisenssit, verifiointi ja julkaisu kootaan yhdeksi selkeäksi paketiksi
Reforestin rooli voi olla tässä hyvin käytännöllinen: sama tiimi auttaa kartoittamaan, mille tuotteille ympäristöseloste kannattaa tehdä ensin, hoitaa teknisen laskennan ja valitsee sopivan ohjelmaoperaattorin esimerkiksi Rakennustiedon tai EPD Hubin kautta. Sen jälkeen tuotedata on valmiina sekä Suomen ilmastoselvityksiä että kansainvälisiä markkinoita varten.
EPD:n tekoprosessi vaihe vaiheelta
EPD voidaan julkaista monessa eri paikassa. Prosessi on pohjimmiltaan sama riippumatta siitä julkaistaanko EPD esimerkiksi Rakennustiedon ohjelmassa, EPD Hubissa tai International EPD Systemissä.
1. Tavoite, laajuus ja julkaisija
Ensimmäisessä vaiheessa määritellään tavoite:
- Mille tuotteille epd tehdään (yksittäinen tuote vai tuoteryhmä)
- Mille markkinoille epd:tä tarvitaan (Suomi, Pohjoismaat, Eurooppa, globaalit markkinat)
Tavoitteen jälkeen on hyvä määrittää EPD:n laajuus. Kattaako EPD kaikki elinkaaren vaiheet kehdosta hautaan, vai voidaanko perustellusti jättää jotkin vaiheet laskennan ulkopuolella. Laskennan ulkopuolelle jätettäviä vaiheita ei saa mielivaltaisesti valita, mutta jos pystytään perustelemaan että jokin vaihe ei koske laskennan kohteena olevaa tuotetta, voidaan nämä vaiheet jättää laskennan ulkopuolelle. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa tiili. Tiiliverhoilun käytöstä ei aiheudu päästöjä, jolloin käytönaikaiset päästöt voidaan perustellusti jättää laskennan ulkopuolelle.
Tavoitteiden ja laajuuden jälkeen tulee valita julkaisualusta, missä EPD julkaistaan. Tyypillisiä julkaisualustoja ovat esimerkiksi Rakennustieto, EPD Hub ja International EPD System. Reforest julkaisee tekemänsä EPD:t tyypillisesti EPD hubissa. Olemme päätyneet tähän alustaan koska alustan hinta, tavoittavuus ja integraatiomahdollisuus EPD laskentatyökaluihin on hyvä. EPD Hub kuvaa itseään yhdeksi johtavista globaalista EPD alustoista, joka yhdistää verifioinnin ja julkaisun ja toimii ISO 14025 ja EN 15804 A2 standardien mukaisesti. Käytännössä EPD tietoja tarvitsevalle taholle ei ole mitään merkitystä millä alustalla EPD julkaistaan.
2. Lähtötietojen kerääminen
Data on epd:n perusta ja usein työvaiheena raskain. Lähtötietojen keräämisvaiheessa kerätään nimensä mukaisesti kaikki EPD laskennan kannalta olennainen data ja tehdään tarvittavat skenaariot. Laskentaan tarvitaan muun muassa:
- Tuotteen resepti eli koostumus ja raaka aineiden osuudet
- Energiankulutus ja polttoaineet tuotantolinjoittain
- Kuljetusmatkat ja kuljetustavat raaka aineille ja tuotteille
- Pakkaukset ja jätevirrat
- Mahdolliset käyttö ja huoltotiedot sekä loppusijoitus oletuksineen
Standardi EN 15804 määrittelee elinkaaren vaiheet (A1-A3, A4-A5, B-vaiheet, C, D) ja sen, mitä vaiheita on vähintään raportoitava epd:ssä.
3. Elinkaariarviointi laskentaohjelmassa
Kun data on koossa, se syötetään LCA ohjelmistoon. Ohjelmisto yhdistää yrityksen omat tiedot taustatietokantoihin ja laskee standardien mukaiset ympäristöindikaattorit, kuten:
- Eri GWP indikaattorit (hiilijalanjälki)
- Resurssien käyttö
- Jätteet ja muut vaikutusluokat
Laskenta tehdään EN 15804 A2 ja ISO standardien mukaisesti, jotta tulos on vertailukelpoinen muiden tuotteiden kanssa ja kelpaa ohjelmaoperaattorien hyväksyttäväksi. Laskentaohjelmistoja on saatavilla muutamia erilaisia. Yksi käytetyimmistä tällä hetkellä on OneclickLCA:n EPD laskuri. Järjestelmän vuosilisenssin hinta on noin 10 000€.
4. EPD raportin laadinta
Laskennan tuloksista muodostetaan EPD luonnos ja usein erillinen taustaraportti. Niissä kuvataan:
- Mitä tuotetta tarkastellaan ja mihin sitä käytetään
- Mitä dataa ja rajauksia on käytetty
- Elinkaaren eri vaiheiden tulokset moduuleittain
Monet EPD-laskentatyökalut tuottavat raporttipohjan melko automaattisesti, mutta sisällön laatu riippuu täysin siitä, miten huolellisesti data ja oletukset on rakennettu.
5. Kolmannen osapuolen verifiointi
Ennen julkaisua EPD verifioidaan riippumattomalla asiantuntijalla, jonka EPD ohjelma on hyväksynyt. Verifioija tarkistaa, että:
- Laskenta noudattaa EN 15804 A2 ja ISO standardeja
- Ohjelmaoperaattorin yleiset säännöt ja PCR dokumentit täyttyvät
- Raportti vastaa laskentaa ja dataa
Esimerkiksi EPD Hubin julkaisemissa ympäristöselosteissa tämä todetaan erillisellä verifiointiosalla, jossa viitataan ISO 14025 ja EN 15804-A2 vaatimuksiin.
6. Julkaisu ja tietokantaan vienti
Viimeisessä vaiheessa EPD rekisteröidään ja julkaistaan EPD ohjelman tietokannassa. Esimerkkejä:
- Rakennustiedon EPD hakupalvelu ja Tuotetieto palvelu Suomessa ymparisto.rakennustieto.fi
- EPD Hubin digitaalinen rekisteri EPD Hub
- International EPD Systemin globaali rekisteri EPD International+1
Julkaistu EPD on tyypillisesti voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen se joko päivitetään tai uusitaan.
Jo pelkästä prosessikuvauksesta näkee, että EPD ei ole tyypillinen ”tee se itse viikossa” -projekti. Useimmille yrityksille on luontevampaa käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, joka hallitsee sekä LCA laskennan että eri ohjelmaoperaattorien vaatimukset. Esimerkiksi Reforest voi hoitaa koko ketjun datan keruusta verifioituun EPD:hen asti.
EPD:n hinta
Avointa ja tarkkaa hintadataa EPD:istä on yllättävän vähän, ja EPD:n hinnoittelu on jokseenkin sekavaa. Hinta koostuu muutamasta eri osasta, jotka on hyvä huomioida jo ylempänä mainittuja päätöksiä EPD:n tehdessä. Alla olevat luvut ovat suuntaa antavia ja kuvaavat ympäristöselosteen kokonaishintaa tuotetta kohti.
Karkeasti kustannukset jakautuvat kolmeen koriin:
- LCA ja EPD:n teko
- Kolmannen osapuolen verifiointi
- EPD ohjelman julkaisumaksut
1. LCA ja EPD:n teko
EPD:n valmistamisen kustannus vaihtelee riippuen tuotteen monimutkaisuudesta, EPD:n rajauksista, lähtötiedoista, kerralla tehtävien selosteiden määrästä ja myös esimerkiksi kustannusten laskentatavasta (lasketaanko oma työaika mukaan jne).
Saksan markkinaa koskevassa DGNB:n ja BPIE:n vuoden 2025 selvityksessä tyypillisin kokonaiskustannus EPD:ille oli 5000 – 10 000 euroa. Reforestin valmistamat EPD:t ovat usein alle tämän hintahaarukan.
2. Kolmannen osapuolen verifiointi
Verifioinnin hinta riippuu tuotteen monimutkaisuudesta ja markkinasta. EPD Guide arvioi kolmannen osapuolen verifioinnin osuudeksi tyypillisesti 3 000 – 7 000 euroa keskivaikealle rakennustuotteelle Euroopassa. EPD Guide+1
Monet ohjelmaoperaattorit eivät julkaise tarkkoja verifiointihintoja, koska ne sovitaan tapauskohtaisesti. Joissakin malleissa, kuten EPD Hubin paketeissa, verifiointi sisältyy kiinteään pakettihintaan. EPD Hub+1
3. Julkaisualustan maksut
Tämä on se osa kustannuksista, josta löytyy parhaiten konkreettista dataa. Suurin osa julkaisualustoista kertoo avoimesti julkaisujen hinnaston. Esimerkiksi rakennustiedon julkaisuhinnat löytyvät rakennustiedon verkkoisivuilta. Julkaisujen hintoja katsoessa on tärkeä huomioida, että useimmiten hinta sisältää siis pelkän julkaisun, ei verifiointikustannusta.
Julkaisumaksut menevät usein portaittain, riippuen julkaistavien EPD:iden määrästä: EPD Internationalilla hinnoittelu menee näin:
- 1 seloste vuodessa 1 000 euroa
- 2-4 EPD:tä 500 euroa kappale
- 5-99 EPD:tä 100 euroa kappale
- 100 EPD:tä ja sitä enemmän 50 euroa kappale
EPD Hub viestii hinnoittelustaan mallilla, jossa EPD:n verifiointi ja viiden vuoden julkaisu sisältyvät kiinteään pakettiin ilman vuosimaksuja. Reforestin käyttämä EPD hub julkaisee ja verifioi EPD:n ”samassa paketissa”. Tyypillisesti yhden EPD:n verifiointi ja viiden vuoden julkaisukustannus on noin 2400-3000 € / EPD, eli huomattavasti vähemmän kuin EPD:n verifiointi sekä julkaisu erikseen (kohdat 2. ja 3.)
Kokonaiskustannus
DNGB:n selvityksen mukaan tyypillinen hintahaarukka asettuu noin 8 000 – 12 000 euroon per EPD, kun mukaan lasketaan sekä LCA:n tekopalvelu että julkaisualustan ja verifioijan maksut. Reforestin kokonaispaketissa hinta jää usein merkittävästi alle selvityksen hintahaarukan.
Rakennustiedon tietokanta, EPD Hub ja CO2data miten ne eroavat?
Rakennustiedon EPD ja ilmastoseloste
- Rakennustieto ylläpitää ympäristötieto palvelua, josta löytyy sekä EPD ympäristöselosteita että Rakennustiedon omia ilmastoselosteita
- EPD:t ja ilmastoselosteet on kytketty EN 15804 standardiin ja Suomen rakentamislakiin
- Näkyvyys on vahva suomalaisilla suunnittelu ja rakennusmarkkinoilla
- Rakennustiedon EPD julkaisuhinnasto nähtävillä, mutta on hyvä huomioida, että hinta sisältää pelkän EPD:n julkaisun, tämän lisäksi päälle tulee EPD:n tekemisestä ja verifioinnista erillinen kustannus johon rakennustieto ei ota kantaa.
EPD Hub
- Kansainvälinen EPD julkaisualusta, joka tarjoaa verifioinnin ja julkaisun samassa paketissa
- Toimii ISO 14025, EN 15804-A2 ja ISO 21930 standardien mukaisesti
- Integroituu suoraan One Click LCA ohjelmistoon
CO2data
- Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä kansallinen päästötietokanta
- sisältää geneerisiä päästökertoimia rakennustuotteille ja rakentamisen prosesseille
- Tarkoitettu käytettäväksi silloin, kun tuotekohtaista EPD:tä ei ole
Yhteenveto
- Uusi rakentamislaki ja ilmastoselvitysvelvoite pakottavat rakennusalan tarkastelemaan hiilijalanjälkeä systemaattisesti, jolloin tuotekohtaiset EPD:t nousevat avainrooliin
- EPD on standardien EN 15804 ja ISO 14025 mukainen, kolmannen osapuolen verifioima ympäristöseloste, joka perustuu elinkaariarviointiin
- EPD prosessi sisältää tavoitteen ja laajuuden määrittelyn, datan keruun, LCA laskennan, raportoinnin, verifioinnin ja julkaisun
- kansainväliset selvitykset osoittavat, että yksittäisen EPD:n kokonaiskustannus sisältäen EPD:n valmistamisen, verifioinnin ja julkaisun on tyypillisesti noin 10 000€
- Julkaisualustan julkaisumaksut ovat yleensä pienin osa kokonaiskustannuksesta, mutta ne kannattaa silti huomioida ja vertailla eri ohjelmien välillä
- CO2data toimii taustalla geneerisenä tietolähteenä silloin, kun EPD:itä ei ole, mutta kilpailukyvyn kannalta oma EPD on tulevaisuudessa avainasemassa.