Ilmastoselvitys ja päästötiedot: Rakennuslain muutokset
HUOM! Laki ei ole vielä vahvistettu, joten tilanne elää vielä ja muutoksia voi tulla.
Rakennuslain muutokset tuovat selkeitä vaatimuksia ilmastoselvitykselle ja rakennusten päästötietojen raportoinnille. Ilmastoselvityksen on katettava kaikki elinkaaren vaiheet, ja päästötiedot on perustettava luotettaviin ja hyväksyttyihin tietokantoihin tai EPD-laskelmiin. Uudet vaatimukset astuvat täysimääräisesti voimaan 2026 alusta lähtien, ja siirtymäaika antaa rakennusalan toimijoille aikaa sopeutua näihin vaatimuksiin.
Ilmastoselvitys ja päästötiedot: Taustaa ja terminologiaa
Muutoksen taustalla on EU energiatehokkuusdirektiivi (EPBD), jonka tavoitteena on saavuttaa päästöttömät rakennukset vuoteen 2050 mennessä. Direktiivin vaatimuksia aletaan soveltaa myös ympäristölakiin.
Rakennuslain muutokset, jotka astuvat voimaan 1.1.2026(*), vaativat, että kaikille uusille rakennuksille on laadittava Ilmastoselvitys. Tämä selvitys sisältää rakennuksen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arvioinnin, kattaen koko rakennuksen elinkaaren. Korjattu rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025. (https://ym.fi/rakentamislaki)
(*) Rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta sekä tietomallimuotoinen rakentamislupa tulevat voimaan 1. tammikuuta 2026 alkaen.
Hallituksen esityksessä laiksi rakentamislain muuttamisesta todetaan, että ilmastoselvitystä ei vaadita lupavaiheessa, vaan se voidaan toimittaa myöhemmin, esimerkiksi rakennushankkeen loppukatselmuksessa. Tämä antaa enemmän joustoa hankkeen toteuttajille, koska ilmastoselvitys voidaan viimeistellä vasta rakennustyön edetessä.
Rakennuksen materiaaliseloste on korvattu rakennustuoteluettelolla. Tämä tarkoittaa, että rakennusmateriaalien sijaan seurataan rakennustuotteiden määrää, mikä helpottaa tuotteiden uudelleenkäyttöä. Rakennustuoteluettelo laaditaan rakentamislupaa varten ja päivitetään keskeisten muutosten osalta loppukatselmuksen yhteydessä.
Rakennusten käytönaikaisten päästöjen laskennassa käytettäisiin kansallisia päästöskenaarioita. Ne on määritetty kotimaisesta tuotannosta syntyvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja kulutukseen siirretyn energian perusteella huomioiden päästöjen kehitys pitkällä aikavälillä.
Keskeiset muutokset päästötietojen vaatimuksissa liittyvät seuraaviin kohtiin:
1. Ilmastoselvitys
Viimeistään loppukatselmuksen yhteydessä tulee esittää ilmastoselvitys, joka arvioi rakennuksen elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt. Tämä koskee uusia rakennuksia. Ilmastoselvitystä ei vaadita pientaloilta tai korjaushankkeilta. Selvitys laaditaan rakennuksen loppukatselmusta varten, eli sitä ei tarvitse esittää vielä rakentamisluvan hakemisen yhteydessä. Hiilijalanjäljen arviointi perustuu standardiin EN 15804, joka määrittää EPD (Environmental Product Declaration) -selosteet. Ilmastoselvityksen on katettava mm. rakennustuotteiden valmistus, kuljetukset, käyttö ja purku.
2. Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki:
Hiilijalanjälki kattaa kaikki rakentamisen ja käytön aikaiset päästöt, kun taas hiilikädenjälki kuvaa ilmastohyötyjä, kuten kierrätysmateriaalien ja uusiutuvan energian käyttöä. Molempien arvioiden on noudatettava kansallisia ja eurooppalaisia standardeja. Tiedot rakennuksen eri osien hiilijalanjäljestä, hiilikädenjäljestä ja materiaalisisällöstä saadaan jatkossa joko kansallisesta rakentamisen päästötietokannasta tai rakennustuotteen ympäristöselosteesta (EPD).
3. Vähähiilisyyden arviointimenetelmä:
Ilmastoselvityksen laskennassa käytetään vähähiilisyyden arviointimenetelmää, joka on kehitetty yhteensopivaksi EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaatimusten kanssa. Tämä menetelmä on materiaali- ja teknologianeutraali ja mahdollistaa kattavan elinkaariarvioinnin.
Keskeisiä vaatimuksia suhteessa päästötietoihin
1. Ilmastoselvitys osana uudisrakentamisen raportointia
Rakennuslain muutokset vaativat, että uusissa rakennushankkeissa j on toimitettava ilmastoselvitys viimeistään loppukatselmuksessa. Ilmastoselvityksen on katettava kaikki rakennusprojektin elinkaaren vaiheet, mukaan lukien rakennustuotteiden valmistus, kuljetukset, työmaatoiminnot, energian käyttö rakennuksen elinkaaren aikana, purku ja purkujätteen käsittely.
2. Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki
Laki edellyttää sekä hiilijalanjäljen (GWP) että hiilikädenjäljen arviointia:
- Hiilijalanjälki kattaa kaikki rakennuksen elinkaaren aikana aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, mukaan lukien materiaalit, energiankulutus ja purkutoimet.
- Hiilikädenjälki arvioi ne ilmastohyödyt, joita hankkeen toimenpiteet voivat tuoda, esimerkiksi uusiutuvan energian käyttö tai materiaalien kierrättäminen.
Hiilikädenjäljen laskentaa on muutettu siten, että sen osatekijöistä on poistettu materiaalin hyödyntämisellä vältetyt kasvihuonekaasupäästöt.
3. Päästötietokanta ja standardit
Ilmastoselvityksessä käytettävien päästötietojen tulee perustua joko kansalliseen päästötietokantaan tai yleisesti hyväksyttyyn menetelmään. Tämä tarkoittaa, että kaikki päästölaskennassa käytettävät tiedot, erityisesti rakennusmateriaalien ja niiden valmistuksen päästötiedot, on johdettava joko viranomaisten hyväksymästä tietokannasta tai akkreditoiduista EPD-laskelmista (Environmental Product Declaration). EPD-laskelmien tulee noudattaa EN 15804 -standardia.
4. EPD-vaatimus ja LCA-laskelmat
Rakennuslain muutos tuo lisää painoarvoa EPD-laskelmille. Vaikka tavanomaiset elinkaarilaskelmat (LCA) voivat riittää joissain tapauksissa, kriittisissä tapauksissa, kuten EPD-laskelmissa, vaaditaan akkreditoitua kolmannen osapuolen varmennusta. Tämä varmistaa, että kaikki ympäristövaikutukset, erityisesti rakennusmateriaalien päästöt, on arvioitu luotettavasti ja oikeaoppisesti.
5. Mitä päästötietoja edellytetään?
Ilmastoselvityksen osana olevien päästötietojen on katettava seuraavat osa-alueet:
- Rakennustuotteiden valmistus (GWP valmistus)
- Rakennustuotteiden kuljetus työmaalle
- Työmaatoiminnot (rakennustyövaiheiden aikaiset päästöt)
- Rakennuksen käytön aikaiset tuotepäästöt (korjaus, kunnossapito, uusiminen)
- Rakennuksen energian käyttö (lämmitys, jäähdytys, sähkönkulutus)
- Rakennuksen purkaminen ja purkujätteiden käsittely (kuljetukset, kierrätys, loppusijoitus)
6. Siirtymäajat ja toimeenpano
Uudet ilmastoselvitysvaatimukset astuvat voimaan 1.1.2026 alkaen, mutta niitä sovelletaan vain niihin hankkeisiin, jotka tulevat vireille tämän ajankohdan jälkeen. Tämä tarjoaa siirtymäajan, jolloin rakennusalan toimijat voivat sopeutua uusiin vaatimuksiin ja varmistaa, että heidän laskentamenetelmänsä ja päästötietonsa ovat yhteensopivia uusien sääntöjen kanssa.
Ota yhteyttä Reforestiin saadaksesi lisätietoja ja apua matkallasi kohti vastuullisempaa liiketoimintaa!