Mikä on hiilijalanjälki?
Hiilijalanjälki kuvaa ihmisen, tuotteen, palvelun tai organisaation aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää. Se mittaa, kuinka paljon toimintamme vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Hiilijalanjälki ilmoitetaan yleensä hiilidioksidiekvivalentteina (CO₂e), joka yhdistää eri kasvihuonekaasujen ilmastovaikutukset yhteen lukuun.
Hiilijalanjäljen laskenta perustuu yleisesti GHG-protokollaan (Greenhouse Gas Protocol). GHG-protokolla on maailmanlaajuisesti käytetyin ja tunnustetuin standardi kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan ja raportointiin.

Kuva: ghgprotocol.org
Kuinka lasketaan hiilijalanjälki?
Hiilijalanjäljen laskenta koostuu useista vaiheista:
- Tavoitteiden määrittely: Määritetään, miksi hiilijalanjälki lasketaan, esimerkiksi päästöjen vähentämiseksi tai raportointia varten.
- Rajausten asettaminen: Päätetään, mitkä toiminnot ja päästölähteet sisällytetään laskentaan.
- Tietojen keruu: Kerätään tarvittavat tiedot, kuten energiankulutus, materiaalit, kuljetukset ja jätteet.
- Päästökertoimien valinta: Valitaan sopivat päästökertoimet, jotka kuvaavat eri toimintojen aiheuttamia päästöjä.
- Laskennan suorittaminen: Lasketaan hiilijalanjälki kertomalla aktiviteettitiedot päästökertoimilla.
- Tulosten analysointi ja raportointi: Tunnistetaan suurimmat päästölähteet ja laaditaan raportti, joka sisältää suosituksia päästöjen vähentämiseksi.
Yrityksen hiilijalanjäljen laskenta noudattaa samoja työvaiheita. Reforest toteuttaa laskennan usen avaimet käteen -periaatteella, jolloin yrityksen oma työpanos jää vähäiseksi.
Kuinka laskea Scope 3 -päästöt?
Scope 3 -päästöt ovat epäsuoria päästöjä, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa, mutta eivät ole suoraan yrityksen hallinnassa. Ne jaetaan kahteen kategoriaan:
- Ylävirta (upstream): Päästöt, jotka syntyvät ennen yrityksen toimintaa, kuten raaka-aineiden tuotanto ja kuljetus.
- Alavirta (downstream): Päästöt, jotka syntyvät tuotteen käytön ja loppukäsittelyn aikana.
Scope 3 -päästöjen laskenta on haastavaa, koska se vaatii laajaa tietojen keruuta koko arvoketjusta. GHG-protokolla tarjoaa ohjeistusta Scope 3 -päästöjen laskentaan ja jaottelee ne 15 eri kategoriaan.
On suositeltavaa käyttää mahdollisimman tarkkaa dataa suurimpien päästölähteiden osalta ja täydentää puuttuvat yleisillä päästökertoimilla. Tarkan datan saaminen edellyttää yrityksen arvoketjun eri osien mukaanottamista laskentaprosessiin. Arvoketjun tietojen kohdalla myös tiedon validoinnilla on suuri merkitys oikean lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Scope 3 laskentaan löytyy oma laskentastandardi GHG Protocol Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard jonka löytää tästä linkistä.
Mikä on hiilijalanjälkilaskuri?
Hiilijalanjälkilaskuri on työkalu, jonka avulla voidaan arvioida yksilön, tuotteen, palvelun tai organisaation aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Laskuri muuntaa erilaiset toimintasi – kuten energiankulutuksen, matkustamisen ja ruokavalion – hiilidioksidiekvivalenttipäästöiksi (CO₂e).
Mihin hiilijalanjälkilaskuria käytetään?
- Tiedon saamiseen omista tai yrityksen päästöistä
- Päästöjen seuraamiseen ajan mittaan
- Vähennystoimien suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin
- Vastuullisuusviestintään ja raportointiin
Laskurin tarkkuus riippuu käytetystä datasta ja päästökertoimista – mitä tarkemmat lähtötiedot, sitä luotettavampi tulos. Laskurien haasteena on tiedon saanti kolmansilta osapuolilta. Mikään laskuri ei toistaiseksi kysy päästötietoja kolmansilta osapuolilta, jolloin etenkin scope 3:n osalta tulos perustuu yleisiin päästökertoimiin. Tällöin esimerkiksi yrityksen toimittajan tekemät päästövähennystoimet jäävät kokonaan laskennasta huomiotta. Laskurien avulla voidaan saada helposti ja tehokkaasti hyvä yleiskuva yrityksen päästöistä, mutta kun päästöihin halutaan porautua syvemmälle ja päästöjä aidosti vähentää, ei laskurit – ainakaan toistaiseksi – tarjoa riittävän tarkkaa tietoa.
Miten hiilikädenjälki lasketaan?
Hiilikädenjälki kuvaa positiivista ilmastovaikutusta – eli kuinka paljon vähemmän päästöjä syntyy jonkin tuotteen, palvelun tai toiminnan ansiosta verrattuna vaihtoehtoiseen ratkaisuun.
Hiilikädenjäljen laskenta perustuu vertailuun:
- Määritetään perusvaihtoehto (baseline): mitä tapahtuisi ilman kyseistä toimintoa?
- Arvioidaan ratkaisuun liittyvät päästöt: esim. vähäpäästöinen palvelu, koulutus tai tuote.
- Lasketaan päästövähennys: erotus perusvaihtoehdon ja ratkaisun välillä.
Esimerkki:
Yritys tarjoaa digitaalisen koulutuksen, joka korvaa fyysiset koulutustapahtumat. Hiilikädenjälki muodostuu siitä päästömäärästä, joka vältettiin, kun lentomatkustaminen ja tilojen lämmitys jäivät pois.
Hiilikädenjälki on erinomainen tapa kertoa ratkaisusi ilmastohyödyistä – etenkin B2B-palveluissa.
Miksi laskea hiilijalanjälki?
Hiilijalanjäljen laskeminen on ensimmäinen askel kohti ilmastotietoista toimintaa. Se antaa konkreettista tietoa siitä, mistä päästöt syntyvät ja miten niitä voi vähentää. Hiilijalanjäljen tunteminen on myös osa nykypäivän liiketoimintaa. Yrityksen tulee tuntea organisaationsa ja tuotteiden tai palveluidensa hiilijalanjälki jotta liiketoimintaa, etenkin suurempien yritysten kanssa, voidaan tehdä.
5 hyvää syytä laskea hiilijalanjälki:
- Tunnista suurimmat päästölähteet – kohdenna toimet sinne, missä vaikutus on suurin.
- Vastaa asiakkaiden ja sijoittajien odotuksiin – vastuullisuus on kilpailuetu tai kilpailussa pysymisen vaatimus.
- Täytä raportointivaatimukset – esimerkiksi CSRD (suoraan tai välillisesti).
- Vähennä kustannuksia – energiatehokkuus ja resurssien säästö näkyvät myös budjetissa.
- Rakenna brändimainetta – vastuullinen toiminta kasvattaa luottamusta.
Hiilijalanjäljen laskenta ei ole pelkkää lukujen keräämistä – se on työkalu strategiseen päätöksentekoon.
Sanakirja hiilijalanjälkeen:
Hiilijalanjälki
Hiilijalanjälki tarkoittaa yrityksen, yksilön, toiminnan tai tuotteen aiheuttamaa kuormitusta ilmastolle. Sitä, paljonko hiilidioksidipäästöjä toiminnasta tai tuotteesta sen elinkaaren aikana aiheutuu. Hiilidioksidipäästöjen merkittävin lähde on fossiiliset polttoaineet (Öljy, maakaasu, turve, kivihiili). Energiasektori (polttoaineiden poltto, tuotanto ja jakelu) tuottaa lähes kolme neljännestä maailman hiilidioksidipäästöistä.
Hiilijalanjäljen laskenta
Hiilijalanjäljen laskennalla voidaan määrittää esimerkiski organisaation, tuotteen, palvelun tai tuotantolinjan ilmastovaikutus. Yrityksen hiilijalanjäljen laskennassa otetaan huomioon siis yritystoiminnasta aiheutuvat päästöt. Reforest tekee hiilijalanjäljen laskentaa GHG (Green House Gas)-protocol raportointistandardin ohjeiden mukaisesti. GHG-protokolla on yleisimmin käytetty hiilijalanjäljen laskennan standardisto.
GHG -Protokolla
The GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard – ohjeisto jakaa yrityksen päästöt kolmeen luokkaan (scopeen):
Scope 1 – Organisaation suorat päästöt. Yrityksen omistuksessa oleva omaisuus, johon sisältyy yrityksen oma energiantuotanto ja omien tai hallinnassa olevien ajoneuvojen polttoaineen kulutus.
Scope 2 Organisaation epäsuorat päästöt. Yrityksen ostama sähkö- ja lämpö/viilennys energia.
Scope 3 Ylä- ja alavirta. Scope 3 sisältää lukuisan määrän muita yritystoiminnan päästöjä alihankinnasta aina asiakkaalle asti. Scope 3:en sisältyy muun muassa lentomatkat, jätteet, ostetut kuljetukset, ulkoistetut toiminnot ja työmatkaliikenne. Scope 3 päästöjen määrittäminen on usein työläin vaihe päästöjä mitatessa, mutta monesti juuri nämä päästöt näyttelevät suurta osaa koko organisaation yhteenlasketuista päästöistä.
Scope 3 -laskenta
Scope 3 -laskennalla viitataan yrityksen epäsuorien päästöjen laskentaan, jotka syntyvät organisaation arvoketjussa, mutta eivät ole suorassa yrityksen hallinnassa. Se voi sisältää esimerkiksi raaka-aineiden tuotannon, kuljetuksen ja tuotteiden käytön päästöt. Scope 3 -laskenta on olennainen osa kattavaa hiilijalanjäljen mittaamista.
EPD -laskenta
EPD (Environmental Product Declaration) on standardoitu tapa raportoida tuotteen ympäristövaikutuksista koko sen elinkaaren ajalta. Se perustuu tuotteen LCA (Life Cycle Assessment) -analyysiin ja tarjoaa vertailukelpoista ja verifioitua tietoa tuotteen ympäristöjalanjäljestä. EPD:tä käytetään paljon mm. rakennusteollisuudesta.
LCA -laskenta
LCA (Life Cycle Assessment) on menetelmä tuotteen tai palvelun ympäristövaikutusten arviointiin koko sen elinkaaren ajalta raaka-aineiden hankinnasta hävitykseen saakka. Se ottaa huomioon esimerkiksi materiaalit, energiankulutuksen ja päästöt. LCA:n avulla voidaan tunnistaa ympäristökuormituksen keskeiset lähteet ja tehdä parempia suunnittelupäätöksiä.
Työkalut päästöjen hallintaan
Reforest käyttää organisaatioiden hiilijalanjäljen määrittämiseen ja raportointiin OneClickLCA -työkalua. OneClickLCA:n avulla pystymme raportoimaan hiilijalanjäljen tarkasti ja visuaalisesti kattavaa ja ajantasaista päästötietokantaa hyödyntäen. Työkalun avulla voidaan raportoida päästölähteitä ISO 14069:n, GHG-protokollan sekä CDP -Standardin mukaisesti.
Päästöjen vähentäminen
Kun yrityksen hiilijalanjälki on laskettu, on tehokkaampaa tunnistaa päästövähennyskohteita. Yrityksen päästövähennyksillä voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä esimerkiksi energiatehokkaampien ratkaisujen muodossa.
Useat yritykset muodostavat hiilitiekarttoja, missä päästöjen tavoitetila ja päästövähennyksiin vaadittavat toimet asetetaan aikajanalle. Hiilitiekartta on konkreettinen osoitus yrityksen tahtotilasta sitotutua jatkuvaan parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen askel kerrallaan.
Pariisin ilmastosopimus
Pariisin ilmastosopimus on vuonna 2015 allekirjoitettu globaali sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu alle 2 asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna, pyrkien rajoittamaan nousu 1,5 asteeseen. Sopimus vaatii osallistujamaita laatimaan kansalliset ilmastotoimet ja päivittämään niitä säännöllisesti.
SBTi
SBTi (Science Based Targets initiative) on aloite, joka auttaa yrityksiä asettamaan tieteeseen perustuvia ilmastotavoitteita. Sen avulla varmistetaan, että yritysten päästövähennystavoitteet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Aloitteen takana ovat muun muassa CDP, YK:n Global Compact, WRI ja WWF.
CDP
CDP on kansainvälinen järjestö, joka kannustaa yrityksiä raportoimaan kasvihuonekaasupäästöistään ja vesiriskeistään. Sen tavoitteena on tehdä ympäristövaikutuksista keskeinen osa taloudellista päätöksentekoa. CDP:n kautta sijoittajat, yritykset ja kaupungit voivat vertailla ja hallita ympäristöriskejä.
Raportointi
Hiilijlanjäljen laskennan tulosten raportointi on tärkeää sekä yritykselle itselleen että sen sidosryhmille. Reforestin laskennan tuloksena syntyy GHG-protokollan mukainen raportti yrityksen hiilijalanjäljestä sekä visuaalinen yhteenveto yrityksen tilanteesta. Laskentaa ja raportointia suunniteltaessa on hyvä huomioida yrityksen erityistarpeet, kuten ISO -sertifioinnit tai tavoiteltavat ympäristömerkit.
Kompensointi
Päästöjen kompensoinnilla tarkoitetaan sitä, että kumotaan omasta toiminnasta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt vähentämällä tai sitomalla omia päästöjä vastaava määrä jossain muualla. Päästökompensaation keinoja on monenlaisia, esimerkiksi suoaluiden ennallistaminen tai metsän kasvattaminen.
Reforest tarjoaa kansainvälisesti sertifioituja VCS- ja Gold Standard -kompensaatiohankkeita. Kaikki välittämämme kompensaatioprojektit käyvät läpi laadunvarmistusprosessimme.
Vastuullisuusraportointi
Vastuullisuusraportointi kuvaa organisaation ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hallintoon liittyvää toimintaa ja vaikutuksia. Se auttaa sidosryhmiä arvioimaan organisaation vastuullisuuden tasoa ja sen sitoutumista kestävään kehitykseen. Raportointi voi perustua erilaisiin standardeihin ja suosituksiin.
GRI -Standardi
GRI (Global Reporting Initiative) on kansainvälinen standardi vastuullisuusraportoinnille, joka keskittyy ympäristöön, sosiaalisiin aspekteihin ja hallintoon (ESG). Se tarjoaa ohjeistuksen siitä, miten organisaatiot voivat raportoida kestävyyttä koskevista asioista avoimesti ja vertailukelpoisesti. GRI:n tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja yritysten vastuullisuutta maailmanlaajuisesti.
EFRAG
EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group) on organisaatio, joka antaa suosituksia ja neuvontaa EU:n lainsäädäntöön liittyen kirjanpidon standardeista. Se tekee yhteistyötä eurooppalaisten sidosryhmien kanssa varmistaakseen, että EU:n taloudellinen raportointi on laadukasta ja yhdenmukaista. EFRAG osallistuu aktiivisesti kansainvälisen kirjanpito- ja raportointistandardien kehittämiseen.
ESRS
ESRS (European Sustainability Reporting Standards) on eurooppalaiset standardit vastuullisuusraportoinnille. Ne on kehitetty varmistamaan, että yritykset raportoivat ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hallintoon liittyvistä asioista yhdenmukaisesti ja vertailukelpoisesti Euroopan unionissa. Standardit tukevat EU:n kestävän rahoituksen tavoitteita.
CSRD
CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on EU:n direktiivi, joka edellyttää suuria yrityksiä raportoimaan kestävyydestä ja vastuullisuudestaan. Sen tavoitteena on tehdä vastuullisuusraportoinnista luotettavampaa, vertailukelpoisempaa ja merkityksellisempää sidosryhmille. CSRD pyrkii laajentamaan raportoinnin laajuutta ja syventämään sen sisältöä.
Ecovadis
EcoVadis on yritysten vastuullisuuden arviointi- ja pisteytysjärjestelmä. Se arvioi yritysten ympäristö-, sosiaalisen ja eettisen suorituskyvyn sekä toimitusketjun vastuullisuuden. EcoVadiksen tavoitteena on edistää kestäviä hankintoja ja auttaa yrityksiä parantamaan vastuullisuuttaan.
SASB
SASB (Sustainability Accounting Standards Board) kehittää ja ylläpitää kestävyyden raportointistandardeja, jotka ovat relevantteja sijoittajille ja yrityksille. Sen tavoitteena on parantaa yritysten avoimuutta ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hallintoon (ESG) liittyvissä asioissa. SASB:n standardit auttavat yrityksiä raportoimaan keskeisistä kestävyyskysymyksistään.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDGs) koostuvat 17 globaalista tavoitteesta, joilla pyritään puuttumaan maailman suurimpiin haasteisiin vuoteen 2030 mennessä. Ne kattavat aiheet, kuten köyhyyden, nälän, terveyden, koulutuksen ja ilmastonmuutoksen. Tavoitteiden tarkoituksena on luoda kestävämpää, oikeudenmukaisempaa ja inklusiivisempaa maailmaa kaikille.