Tuplalaskenta on termi mihin törmäät jossain vaiheessa, kun olet tekemisissä hiilensidontaan liittyvissä asioissa. Mitä tämä sitten tarkoittaa ja mitä merkitystä sillä on?
Jotain siis lasketaan kahteen kertaan. Hiilensidonnassa kyse on siitä, että kaksi tahoa raportoivat omaksi hyödykseen samat laskennalliset päästövähennykset. Tuplalaskentaan otetaan kantaa myös Pariisin ilmastosopimuksessa. Kysymys on vapaaehtoisten päästövähennysten kaupasta. Tavoite on pyrkiä välttämään tilanne, missä sekä päästövähennyksen ostaja että myyjä laskevat sen omaksi hyödykseen. Kioton sopimuksen aikaan tämän tyyppistä ongelmaa ei ollut, koska vain teollisuusmaille oli määritetty päästövähennystavoitteet ja siten vapaaehtoisten päästövähennysyksiköiden kauppaa oli helppo käydä kehitysmaissa toteutettavien projektien kautta.
Kioton sopimuksessa tavoitteet oli asetettu vain 36 maalle. Yhdysvallat ei koskaan sopimusta ratifioinut. Kehittyville maille ei määritelty mitään tavoitteita vuonna 2005 ratifioituun sopimukseen. Yksi näistä maista oli Kiina. Miettikääpä sitä!
Jokaisen Pariisin sopimuksen ratifioineen maan tulee asettaa tavoitteet päästöjensä vähentämiseksi. Tämän seurauksena myös kehittyvien maiden kansalliset intressit kasvavat päästövähennyksiä laskettaessa. Tämän ongelman taklaamiseksi sopimuksen artiklassa 6 mainitaan ylikansallinen rekisteri kaksoislaskennan torjumiseksi, mutta tällaista ei vielä ole olemassa, joten jätetään kansainvälinen pohdinta tähän.
Kansallisella tasolla vallalla on käsite, että Suomen valtio omii kaikki tehdyt päästövähennykset laskelmiinsa. Tämä on hyvin luonnollista, koska Pariisin ilmastosopimuksen osapuolina ovat YK:n jäsenvaltiot. Eivät yritykset tai mitkään muutkaan tahot. Kun asiaa pohtii vähän eteenpäin, niin valtiothan eivät itsessään juurikaan saastuta, vaan yritykset, yhteisöt ja yksilöt. Tässä kontekstissa valtioiden rooli on toimia hallinnoivana elimenä, joka säätää lakeja, asetuksia jne. ja jotka edistävät päästötavoitteisiin pääsyä. Tämä on sen kokoluokan savotta, etteivät valtiot tästä yksin selviä, vaan kaikkien apua tarvitaan.
Yksi näkökulma tuplalaskentaan on kansallisella tasolla toteutettu rekisteri, missä yksityisten tahojen toteuttamat päästövähennykset vähennetään kansallisesti YK:lle raportoitavista luvuista. Valtiolliset toimenpiteet ovat ok, mutta yksityisesti tehtävät toimet halutaan laskea pois. Viestinä tämä on perin kummallinen. Kaikkialla rummutetaan, että ilmasto on meidän kaikkien yhteinen asia. Yllä olevasta voisi vetää myös muunlaisia johtopäätöksiä. Yhteinen tavoite, yksi tapa laskea. Ei tehdä tästä liian vaikeaa!
Entäpä laskennan tarkkuus? Otetaan esimerkkinä metsittämisen vaikutus. Suomen maankäyttösektorin hiilivaraston koko arvioidaan suuraluelaskentana. Alueita on kaksi, Pohjois-Suomi ja Etelä-Suomi. Googlen mukaan Suomen pinta-alasta 22.8 miljoonaa hehtaaria on metsää. Jos Suomessa metsitetään uusia alueita 100 hehtaaria, se tarkoittaa 0.0004% lisäystä metsäpinta-alaan. Jos määrä 10-kertaistetaan ja lasketaan 10 vuodelle, on 10 000 hehtaarin aiheuttama muutos 0.04%. Pienillä laskentamalliin tehtävillä muutoksilla on suurempi vaikutus hiilivaraston kokoon kuin 10 vuoden aikana tehdyllä metsityksellä.
Palataan kansainväliseen pohdintaan hetkeksi. Jos tilanne on yllä olevan kaltainen Suomessa, niin se on varmaankin sama myös kaikissa muissa Pariisin ilmastosopimuksen maissa? Kehittyviin maihin tehdyillä projekteilla ei siis pitäisi olla mitään eroa täällä Suomessa tehtyihin projekteihin, kun asiaa mietitään puhtaasti laskennallisesti.
Yhteenveto:
- Luodaan kansallinen rekisteri mihin kaikki kotimaassa tehdyt toimet ilmaston hyväksi kirjataan. Reforest on luonut jo oman rekisterin.
- Laadulliset ja määrälliset mittarit luodaan erikseen ja kaikkien rekisteriin hyväksyttävien tahojen on sitouduttava niihin.
- Näitä toimia ei lähdetä poistamaan kansallisesta laskennasta, vaan ne lisätään siihen. Yhteinen tavoite, yksi tapa laskea. Kaikilla teoilla on vaikutus meidän yhteiseen hyvään ja puhtaampaan tulevaisuuteen.
Keskitytään näiden asioiden ratkaisuun nyt, eikä käytetä kovin montaa vuotta ja miljoonaa sen määrittämiseen, miten näitä asioita lasketaan. Ilmasto ei odota!