Vastuullisuusraportointi eli ESG
ESG for everyone -juttusarjassa pyritään avaamaan vastuullisuusraportointia ja sen termistöä tavallisella arkikielellä, minimoiden käsitekonsultointi.
Juttusarja alkaa ESG -lyhenteestä: mikä se on, ja mihin sitä ylipäänsä tarvitaan?
Ensi viikolla puolestaan puhutaan siitä, miksi ESG on nyt kaikkien yritysten huulilla.
ESG. Mistä puhutaan?
Lyhyesti: Vastuullisuusraportointi tarkoittaa sitä, että yritykset tekevät raportin omasta vastuullisuudestaan. Lyhenne ESG tulee englanninkielisistä sanoista Environmental, Social ja Governance (suomeksi ympäristö, sosiaaliset vaikutukset ja hallinto).
Pidemmin: Yritys raportoi oman liiketoimintansa ympäristövaikutuksista, sosiaalisista vaikutuksista sekä taloudellisista vaikutuksista ja yrityksen hallinnosta. Ympäristövaikutuksia ovat esimerkiksi kasvihuonepäästöt ja raaka-aineiden (luonnonvarojen) käyttö. Sosiaalisia vaikutuksia ovat työtapaturmien määrä, henkilöstön tasa-arvo sekä yrityksen vaikutus sen arvoketjussa. Hallinnollisia vaikutuksia ovat esimerkiksi päätöksenteon tehokkuus, korruption ehkäiseminen ja maksettujen verojen määrä.
Mihin ESG:tä tarvitaan?
ESG:n tavoitteena on, että yritys kertoo toimistaan ja tavoitteistaan, kuinka se esimerkiksi minimoi ympäristövaikutuksensa, kohtelee työntekijöitään kunnollisesti ja noudattaa hyvää hallintotapaa.
Vastuullisuusraportoinnin tarkoituksena on tehdä yritystoiminnasta läpinäkyvämpää. Yritys ei saa vahingoittaa ympäristöä, sortaa työntekijöitään tai rikkoa yrityslakeja. Tämä tuntunee itsestäänselvältä, mutta todellisuus on osoittanut käytäntöjen noudattamisen välillä hankalaksi. Jos taloudellista kasvua tavoitellaan ostamalla halvimpia ja huonoimpia materiaaleja, kippaamalla jätteet mereen, maksamalla työntekijöille liian vähän palkkaa tai rikkomalla lakeja, ei yritystoiminta ole kovin kestävällä pohjalla.
ESG ei sinänsä estä mitään edellämainituista rikkeistä, mutta vahingollisista toimintamalleista vain harva kestää päivänvaloa. ESG:n ansiosta yrityksen on pakko raportoida toiminnastaan todenmukaisesti ja kertoa ympäristöllisistä, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksistaan. Tämä tekee yritystoiminnasta läpinäkyvämpää ja ajaa yrityksiä (jo mainesyistä) tekemään viisaampia valintoja. ESG luo pohjan kestävälle kehitykselle ja turvaa kestävää talouskasvua tulevaisuudessa.
Esimerkki
Pekan yritys Leipä Oy tekee vastuullisuusraporttia. Yrityksessä valmistetaan ruisleipää. Raportille täytyy kirjata esimerkiksi:
Ympäristövaikutukset:
•paljonko yritys käyttää jauhoja, hiivaa ja vettä? Mistä raaka-aineet tulevat ja paljonko niiden valmistaminen ja kuljetus tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä?
•paljonko tehtaalla käytetään sähköä ja lämmitysenergiaa? Mitkä niiden päästöt ovat?
•Minkälaisia jätteitä, ja kuinka paljon, toiminnasta syntyy?
Sosiaaliset vaikutukset:
•vallitseeko työntekijöiden välillä tasa-arvo? Onko miehiä ja naisia suunnilleen saman verran, vai korostuuko jompi kumpi sukupuoli selvästi? Onko palkkaus tasa-arvoinen?
•onko tarkasteluvuonna leipomossa ollut työtapaturmia? Minkälaisia toimenpiteitä niiden ehkäisemiseksi on tehty?
•Kuinka hyvin yritys tuntee toimittajansa? Ostaako yritys raaka-aineensa toimijoilta joiden vastuullisuusasiat on myös kunnossa?
Hallinnolliset vaikutukset:
•onko yrityksessä lahjontaa tai korruptiota? Miten yritystä johdetaan ja miten hallinto valitaan?
•miten toimintaa tehostetaan ja raaka-ainetehokkuutta kehitetään leipomon johdossa?
•Kuinka vastuullisuuden johtaminen ja seuraaminen on järjestetty yrityksessä?
ESG for everyone -juttusarja jatkuu 11.8.2023.
Mietityttääkö yrityksesi vastuullisuusraportointi? Ota yhteyttä, tai varaa aika tapaamiseen täältä ja jutellaan lisää!