EU-taksonomia
Miten vastuullisuusraportointi liittyy rahaan? Miten kestävää kehitystä rahoitetaan? Mitkä ovat EU-taksonomian vaikutukset rahoitusmarkkinoihin?
Lyhyesti: EU-taksonomia on Euroopan Unionin kestävän rahoituksen asetus, jonka tarkoitus on edistää kestävää sijoittamista. Asetuksen myötä vastuulliselle ja kestävälle taloudelliselle toiminnalle on määritelty yhtenäiset standardit ja luokitteluperusteet. EU-taksonomialuokittelun perusteella arvioidaan, onko yritysten ja organisaatioiden toiminta vastuullista ja kestävän kehityksen mukaista. Taksonomialuokituksen arvo kertoo yrityksen tai organisaation vastuullisuudesta ja auttaa sijoittajia valitsemaan kestäviä sijoituskohteita. Rahoituslaitokset, kuten pankit, voivat myöntää “vihreämmille” yrityksille edullisempia lainoja ja parempia rahoitusehtoja. EU-taksonomian tarkoituksena on tehdä sijoituksista läpinäkyvämpiä ja lisätä kestävän liiketoiminnan rahoitusta.
Pidemmin: EU-taksonomiaa on kuvattu työkaluna, jolla valjastetaan rahoitus vauhdittamaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Taksonomia on siis luokittelujärjestelmä, jonka avulla yritysten vastuullisuutta arvioidaan. Korkea taksonomialuokitus parantaa yrityksen asemaa rahoitusmarkkinoilla lisäämällä sijoittajien kiinnostusta. Korkea luokitus tekee yrityksestä myös luotettavamman sijoituskohteen rahoituslaitoksille, sillä vastuullinen yritys vastaa paremmin tulevaisuudessa lisääntyvään sääntelyyn ja kestävän kehityksen vaatimuksiin. Sijoituskohteen luotettavuus kannustaa rahoituslaitoksia myöntämään yritykselle edullisempia lainoja.
Yritys voi osallistua kestävämmille rahoitusmarkkinoille, kun se on taksonomiakelpoinen. Taksonomiakelpoisuuden saavuttamiseksi on kolme kriteeriä, jotka yrityksen tulee täyttää:
1 – Yrityksen pitää vaikuttaa merkittävästi yhteen ympäristötavoitteeseen. Taksonomia-asetuksessa määriteltyjä ympäristötavoitteita on kuusi:
- Ilmastonmuutoksen hillintä
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
- Veden ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö
- Kiertotalouden, veden säästön ja kierrätyksen edistäminen
- Saasteiden hillintä ja ehkäiseminen
- Ekosysteemien suojelu
2. Yritys ei saa vaikuttaa negatiivisesti muihin ympäristötavoitteisiin (Do No Significant Harm-periaate). Pääympäristötavoitteen toteutuminen ei saa estää muita tavoitteita toteutumasta.
3. Yrityksen pitää toimia YK:n työ- ja ihmisoikeusperiaatteiden mukaisesti, eli niin sanotusti toimia minimistandardien mukaan. Se ei saa sortaa työntekijöitään tai harrastaa korruptiota.
Yrityksen tulee siis kartoittaa liiketoimintansa vaikutukset ympäristöön ja täyttää edellämainitut kolme tavoitetta saadakseen taksonomiakelpoisuuden. Kun taksonomiakelpoisuus on saavutettu, yrityksen täytyy toimia taksonomian mukaisesti saadakseen taksonomialuokituksen ja sen edut.
Esimerkki:
Mikon yritys Talo Oy rakentaa taloja. Mikko haluaa yritykselleen taksonomialuokituksen, ja tutkii yrityksensä vaikutuksia ympäristöön. Taksonomiakelpoisuuden saavuttaakseen Talo Oy:n on täytettävä päävaatimukset, muiden riskien minimointi (DNSH) ja sosiaalinen vastuullisuus.
Päätavoitteenaan Talo Oy pitää kiertotalouden edistämistä. Yritys käyttää kierrätettyjä rakennusmateriaaleja, saneeraa vanhoja taloja uudiskohteiden lisäksi ja panostaa myös käytönaikaiseen kierrätykseen investoimalla esimerkiksi taloyhtiöiden omiin lajittelupisteisiin. Saneerauksessa ja rakentamisessa syntyvä jäte hyödynnetään loppuun asti. Sivuvirrat, joita ei voida hyödyntää, päätyvät energiantuotantoon.
Do Not Significant Harm- eli DNSH-periaatteen mukaisesti Mikon yritys ei saa aiheuttaa haittaa muille ympäristötavoitteille. Talo Oy listaa toimintaansa ympäristötavoitteiden näkökulmasta seuraavasti:
1. Ilmastonmuutoksen hillintä: rakentamisessa syntyviä päästöjä leikataan aktiivisesti ja yritykseen ostetaan uusiutuvaa energiaa. Rakentamisessa käytetään kotimaisia ja lähellä tuotettuja materiaaleja, joiden vähäpäästöisempi tuotantotapa ja kuljetusmuoto voidaan varmistaa. Rakennukset ja pohjatyöt suunnitellaan huolellisesti etukäteen, jolloin rakennusvirheet ja niiden luoma hukka voidaan minimoida.
2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: uudistalojen tulee olla säänkestäviä ja suunniteltuja myös tulevaisuuden vaihtelevampiin sääolosuhteisiin. Peruskorjauksessa tulee huomioida säävaatimukset.
3. Veden ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö: uudiskohteisiin asennetaan vesipihit hanat ja suihkupäät, jotka täyttävät uudet tiukemmat virtaamavaatimukset. Peruskorjauksessa voidaan uusia vesijärjestelmää, mikäli tarve vaatii.
4. Saasteiden hillintä ja ehkäiseminen: määritetään rakennuksille päästörajat ja huolehditaan päästömittauksista. Rakentamisessa syntyvän pölyn ja melusaasteen määrää vähennetään.
5. Ekosysteemien suojelu: suojelluille tai monimuotoisuuden näkökulmasta rikkaille alueille ei saa rakentaa. Puuelementtitaloille lasketaan hiilinieluvaikutus.
Talo Oy voidaan siis todeta taksonomiakelpoiseksi, ja se voi hakea taksonomialuokitusta. Taksonomiaan liittyy ESG-raportointivelvoite, jonka tarkempi sisältö on määritelty CSRD-asetuksessa. Talo Oy:n tulee siis raportoida toiminnastaan vastuullisuusraportointiperiaatteiden mukaisesti. EU-taksonomian mukaisesti kestäväksi määritellyt yritykset turvaavat rahoituksensa jatkossakin, kun siirtymä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen etenee. Myös Talo Oy voi varmistaa paikkansa rahoituslaitosten ja sijoittajien suosiossa.
EU-taksonomian merkitys siis kasvaa, kehittyy ja valtaa yhä lisää alaa markkinoilta. Kestävät yritykset erottuvat tulevaisuudessa entistä paremmin sekä kuluttajien keskuudessa että sijoituskilvoittelussa, ja vastuullisuudesta palkitaan myös rahallisesti.
Onko yrityksesi EU-taksonomiakelpoinen? Miten yrityksen suosio rahoituslaitosten ja sijoittajien keskuudessa voidaan turvata tulevaisuudessakin? Kysy lisää ammattilaiselta!