Olennaisuusanalyysi ja kaksoisolennaisuus
Mikä on olennaisuusanalyysi? Miten tunnistaa ja valita olennaiset kestävyysasiat raportointiin? Miksi olennaisuutta arvioidaan?
Lyhyesti: Olennaisuusanalyysillä yritys arvioi, mitkä kestävään ja taloudelliseen kehitykseen liittyvät asiat ovat sille olennaisia. Yritys pyrkii tuottamaan arvoa asiakkailleen ja muille sidosryhmilleen liiketoimintansa avulla. Asia on olennainen, jos se vaikuttaa merkittävästi yrityksen arvonluontikykyyn. Toinen olennaisuuden peruste on kertomatta jättämisen vaikutus. Vaikuttaako jonkin vastuullisuuskohdan pois jättäminen raportin käyttäjien toimintaan ja taloudellisiin päätöksiin?
Olennaisuusanalyysillä selvitetään siis olennaiset raportoitavat asiat. Vastuullisuuden kenttä on valtavan laaja, joten yritykselle merkittävien asioiden ymmärtäminen on tärkeää. Olennaisten asioiden raportointi lisää raporttien vertailukelpoisuutta ja todenmukaisuutta, ja epäolennaisista asioista raportoiminen vie puolestaan resursseja tärkeämmistä toimista. Olennaisuusarviointia on hyvä päivittää parin vuoden välein, liiketoiminnan ja toimintaympäristön muuttuessa.
Pidemmin: Kun yritys tekee vastuullisuusraporttiaan, sen tulee valita raporttiinsa olennaiset asiat. Raportoitavien seikkojen tulee olla merkityksellisiä sidosryhmille, kuten henkilöstölle, asiakkaille, omistajille ja rahoittajille. Asioita tarkastellaan kestävän kehityksen sekä taloudellisen kehityksen näkökulmista. Raportoinnissa on yleisesti tärkeää olla uskottava, rehellinen sekä läpinäkyvä, ja nämä vaatimukset pätevät myös olennaisten raportointikohtien valintaan.
Vastuullisuusraportointia suunnitellessa kannattaa pohtia seuraavia kysymyksiä: Mitkä ovat yritykselle tärkeitä vastuullisuuteen liittyviä asioita? Miten niitä toteutetaan käytännössä? Miten vastuullisuus liittyy yrityksen strategiaan, liiketoimintaan ja arvoihin sekä tärkeimpiin sidosryhmiin? Mitkä vastuullisuusaiheet taas eivät liity yrityksen toimintaan? Kysymysten avulla voidaan tunnistaa olennaiset vastuullisuusseikat ja tehdä kattava, täsmällinen raportti.
Kuva: Yrityksen ympäristövaikutusten olennaisuusanalyysin matriisi
Olennaisuusanalyysin lisäksi puhutaan kaksoisolennaisuuden periaatteesta (double materiality). Se ohjaa yrityksiä tarkastelemaan toimintaansa ja toimintaympäristöään kahdesta näkökulmasta. Osalla vastuullisuusseikoista on olennainen vaikutus vain toisesta suunnasta tarkasteltuna, mutta monet vastuullisuuskohdat vaikuttavat molempiin suuntiin.
Inside-out- lähestymistapa tarkoittaa yrityksen oman toiminnan vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin. Esimerkiksi yrityksen kasvihuonekaasupäästöt, energiankulutus ja henkilöstön työturvallisuus vaikuttavat toimintaympäristöön ja kestävään kehitykseen. Näistä yritys on itse vastuussa ja kehittää toimintaansa kestävän kehityksen suuntaviivojen mukaisesti.
Outside-in-lähestymistapa puolestaan tarkoittaa toimintaympäristön ja kestävyysriskien vaikutusta yrityksen toimintaan ja tulokseen. Esimerkiksi raaka-aineiden saatavuus, energian hinnat ja väestörakenteen muutokset voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan, ja siksi ne on otettava huomioon toimintasuunnitelmassa.
Kaksoisolennaisuuden periaatteen lisäksi yrityksen tulee tarkastella “ei merkittävää haittaa”-periaatetta (eng. DNSH, Do No Significant Harm). Yrityksen tekemien kehitystoimenpiteiden pitää edistää tiettyjä tavoitteita, mutta ne eivät saa samanaikaisesti haitata muita kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoitekohtia on kuusi:
1.Ilmastonmuutoksen hillintä
2.Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
3.Vesivarojen ja merten luonnonvarojen suojelu ja kestävä käyttö
4.Kiertotaloussiirtymä
5.Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen
6.Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
Yhden asian tavoittelu ei saa siis merkittävästi estää muiden tavoitteiden toteutumista. Jos yritys pyrkii esimerkiksi siirtymään kohti kiertotaloutta lisäämällä kierrätettävän materiaalin määrää, kierrätettävän materiaalin hankinta ei saa aiheuttaa merkittävää lisäystä kasvihuonepäästöihin tai päästää myrkyllisiä yhdisteitä luontoon. Tehtaan jätevesien puhdistaminen on suotava toimenpide vesien suojelussa, mutta pesujätteitä ei saa heittää viereiseen metsään. Toimenpiteiden tarkastelu on hieman kuin vuotava vene: jos vene alkaa vuotaa yhdestä kohdasta, voidaan reikä tukkia tapilla. Jos viereen tulee toinen reikä, ei kannata ottaa edellistä tappia irti uuden reiän tukkimista varten, vaan tulee hankkia uusi tappi. Esimerkki on hyvin karkea, mutta myös kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa täytyy ottaa useampia asioita huomioon yhtäaikaisesti ja kattavasti. Ei merkittävää haittaa-periaatteeseen perehdytään tarkemmin EU-taksonomian yhteydessä.
Kun yritys valitsee raporttiinsa olennaiset ja merkittävät vastuullisuusseikat, vastuullisuusraportista tulee informatiivinen sekä vertailukelpoinen. Tällöin epäolennaisten ja ”turhien” kohtien raportointi ei vie turhaan raportointiresursseja tai anna vastuullisuustyöstä virheellistä kuvaa. Olennainen ja täsmällinen raportti on yritykselle markkina- ja imagoetu, ja hyvään olennaisuusarviointityöhön kannattaa panostaa.
Jos jyvien erottelu akanoista tuntuu haastavalta ja olennaiset asiat on vaikeaa erottaa epäolennaisista, kysy asiantuntijalta neuvoa! Olennaisuusanalyysin tekemisessä käytetään usein ulkopuolisen asiantuntijatahon apua.
Seuraavassa blogissa käsitellään EU-taksonomiaa ja sen vaatimuksia. Kuka saa jatkossa rahoitusta ja kuka pärjää sijoitusmarkkinoilla? Miten saada vihreän yrityksen laina- ja rahoitusedut osakseen? Pysy kuulolla!