Hiilijalanjälki

Hiilijalanjälki tarkoittaa yrityksen, yksilön, toiminnan tai tuotteen aiheuttamaa kuormitusta ilmastolle. Sitä, paljonko hiilidioksidipäästöjä toiminnasta tai tuotteesta sen elinkaaren aikana aiheutuu. Hiilidioksidipäästöjen merkittävin lähde on fossiiliset polttoaineet (Öljy, maakaasu, turve, kivihiili). Energiasektori (polttoaineiden poltto, tuotanto ja jakelu) tuottaa lähes kolme neljännestä maailman hiilidioksidipäästöistä.

Hiilijalanjäljen laskenta

Hiilijalanjäljen laskennalla voidaan määrittää esimerkiski organisaation, tuotteen, palvelun tai tuotantolinjan ilmastovaikutus. Yrityksen hiilijalanjäljen laskennassa otetaan huomioon siis yritystoiminnasta aiheutuvat päästöt. Reforest tekee hiilijalanjäljen laskentaa GHG (Green House Gas)-protocol raportointistandardin ohjeiden mukaisesti. GHG-protokolla on yleisimmin käytetty hiilijalanjäljen laskennan standardisto.

GHG -Protokolla

The GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard – ohjeisto jakaa yrityksen päästöt kolmeen luokkaan (scopeen):

Scope 1 – Organisaation suorat päästöt. Yrityksen omistuksessa oleva omaisuus, johon sisältyy yrityksen oma energiantuotanto ja omien tai hallinnassa olevien ajoneuvojen polttoaineen kulutus.

Scope 2 Organisaation epäsuorat päästöt. Yrityksen ostama sähkö- ja lämpö/viilennys energia.

Scope 3 Ylä- ja alavirta. Scope 3 sisältää lukuisan määrän muita yritystoiminnan päästöjä alihankinnasta aina asiakkaalle asti. Scope 3:en sisältyy muun muassa lentomatkat, jätteet, ostetut kuljetukset, ulkoistetut toiminnot ja työmatkaliikenne. Scope 3 päästöjen määrittäminen on usein työläin vaihe päästöjä mitatessa, mutta monesti juuri nämä päästöt näyttelevät suurta osaa koko organisaation yhteenlasketuista päästöistä.

Scope 3 -laskenta

Scope 3 -laskennalla viitataan yrityksen epäsuorien päästöjen laskentaan, jotka syntyvät organisaation arvoketjussa, mutta eivät ole suorassa yrityksen hallinnassa. Se voi sisältää esimerkiksi raaka-aineiden tuotannon, kuljetuksen ja tuotteiden käytön päästöt. Scope 3 -laskenta on olennainen osa kattavaa hiilijalanjäljen mittaamista.

EPD -laskenta

EPD (Environmental Product Declaration) on standardoitu tapa raportoida tuotteen ympäristövaikutuksista koko sen elinkaaren ajalta. Se perustuu tuotteen LCA (Life Cycle Assessment) -analyysiin ja tarjoaa vertailukelpoista ja verifioitua tietoa tuotteen ympäristöjalanjäljestä. EPD:tä käytetään paljon mm. rakennusteollisuudesta.

LCA -laskenta

LCA (Life Cycle Assessment) on menetelmä tuotteen tai palvelun ympäristövaikutusten arviointiin koko sen elinkaaren ajalta raaka-aineiden hankinnasta hävitykseen saakka. Se ottaa huomioon esimerkiksi materiaalit, energiankulutuksen ja päästöt. LCA:n avulla voidaan tunnistaa ympäristökuormituksen keskeiset lähteet ja tehdä parempia suunnittelupäätöksiä.

Työkalut päästöjen hallintaan

Reforest käyttää organisaatioiden hiilijalanjäljen määrittämiseen ja raportointiin OneClickLCA -työkalua. OneClickLCA:n avulla pystymme raportoimaan hiilijalanjäljen tarkasti ja visuaalisesti kattavaa ja ajantasaista päästötietokantaa hyödyntäen. Työkalun avulla voidaan raportoida päästölähteitä ISO 14069:n, GHG-protokollan sekä CDP -Standardin mukaisesti.

Päästöjen vähentäminen

Kun yrityksen hiilijalanjälki on laskettu, on tehokkaampaa tunnistaa päästövähennyskohteita. Yrityksen päästövähennyksillä voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä esimerkiksi energiatehokkaampien ratkaisujen muodossa.

Useat yritykset muodostavat hiilitiekarttoja, missä päästöjen tavoitetila ja päästövähennyksiin vaadittavat toimet asetetaan aikajanalle. Hiilitiekartta on konkreettinen osoitus yrityksen tahtotilasta sitotutua jatkuvaan parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen askel kerrallaan.

Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastosopimus on vuonna 2015 allekirjoitettu globaali sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu alle 2 asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna, pyrkien rajoittamaan nousu 1,5 asteeseen. Sopimus vaatii osallistujamaita laatimaan kansalliset ilmastotoimet ja päivittämään niitä säännöllisesti.

SBTi

SBTi (Science Based Targets initiative) on aloite, joka auttaa yrityksiä asettamaan tieteeseen perustuvia ilmastotavoitteita. Sen avulla varmistetaan, että yritysten päästövähennystavoitteet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Aloitteen takana ovat muun muassa CDP, YK:n Global Compact, WRI ja WWF.

CDP

CDP on kansainvälinen järjestö, joka kannustaa yrityksiä raportoimaan kasvihuonekaasupäästöistään ja vesiriskeistään. Sen tavoitteena on tehdä ympäristövaikutuksista keskeinen osa taloudellista päätöksentekoa. CDP:n kautta sijoittajat, yritykset ja kaupungit voivat vertailla ja hallita ympäristöriskejä.

Raportointi

Hiilijlanjäljen laskennan tulosten raportointi on tärkeää sekä yritykselle itselleen että sen sidosryhmille. Reforestin laskennan tuloksena syntyy GHG-protokollan mukainen raportti yrityksen hiilijalanjäljestä sekä visuaalinen yhteenveto yrityksen tilanteesta. Laskentaa ja raportointia suunniteltaessa on hyvä huomioida yrityksen erityistarpeet, kuten ISO -sertifioinnit tai tavoiteltavat ympäristömerkit.

Kompensointi

Päästöjen kompensoinnilla tarkoitetaan sitä, että kumotaan omasta toiminnasta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt vähentämällä tai sitomalla omia päästöjä vastaava määrä jossain muualla. Päästökompensaation keinoja on monenlaisia, esimerkiksi suoaluiden ennallistaminen tai metsän kasvattaminen.

Reforest tarjoaa kansainvälisesti sertifioituja VCS- ja Gold Standard -kompensaatiohankkeita. Kaikki välittämämme kompensaatioprojektit käyvät läpi laadunvarmistusprosessimme.

Vastuullisuusraportointi

Vastuullisuusraportointi kuvaa organisaation ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hallintoon liittyvää toimintaa ja vaikutuksia. Se auttaa sidosryhmiä arvioimaan organisaation vastuullisuuden tasoa ja sen sitoutumista kestävään kehitykseen. Raportointi voi perustua erilaisiin standardeihin ja suosituksiin.

GRI -Standardi

GRI (Global Reporting Initiative) on kansainvälinen standardi vastuullisuusraportoinnille, joka keskittyy ympäristöön, sosiaalisiin aspekteihin ja hallintoon (ESG). Se tarjoaa ohjeistuksen siitä, miten organisaatiot voivat raportoida kestävyyttä koskevista asioista avoimesti ja vertailukelpoisesti. GRI:n tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja yritysten vastuullisuutta maailmanlaajuisesti.

EFRAG

EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group) on organisaatio, joka antaa suosituksia ja neuvontaa EU:n lainsäädäntöön liittyen kirjanpidon standardeista. Se tekee yhteistyötä eurooppalaisten sidosryhmien kanssa varmistaakseen, että EU:n taloudellinen raportointi on laadukasta ja yhdenmukaista. EFRAG osallistuu aktiivisesti kansainvälisen kirjanpito- ja raportointistandardien kehittämiseen.

ESRS

ESRS (European Sustainability Reporting Standards) on eurooppalaiset standardit vastuullisuusraportoinnille. Ne on kehitetty varmistamaan, että yritykset raportoivat ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hallintoon liittyvistä asioista yhdenmukaisesti ja vertailukelpoisesti Euroopan unionissa. Standardit tukevat EU:n kestävän rahoituksen tavoitteita.

CSRD

CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on EU:n direktiivi, joka edellyttää suuria yrityksiä raportoimaan kestävyydestä ja vastuullisuudestaan. Sen tavoitteena on tehdä vastuullisuusraportoinnista luotettavampaa, vertailukelpoisempaa ja merkityksellisempää sidosryhmille. CSRD pyrkii laajentamaan raportoinnin laajuutta ja syventämään sen sisältöä.

Ecovadis

EcoVadis on yritysten vastuullisuuden arviointi- ja pisteytysjärjestelmä. Se arvioi yritysten ympäristö-, sosiaalisen ja eettisen suorituskyvyn sekä toimitusketjun vastuullisuuden. EcoVadiksen tavoitteena on edistää kestäviä hankintoja ja auttaa yrityksiä parantamaan vastuullisuuttaan.

SASB

SASB (Sustainability Accounting Standards Board) kehittää ja ylläpitää kestävyyden raportointistandardeja, jotka ovat relevantteja sijoittajille ja yrityksille. Sen tavoitteena on parantaa yritysten avoimuutta ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hallintoon (ESG) liittyvissä asioissa. SASB:n standardit auttavat yrityksiä raportoimaan keskeisistä kestävyyskysymyksistään.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDGs) koostuvat 17 globaalista tavoitteesta, joilla pyritään puuttumaan maailman suurimpiin haasteisiin vuoteen 2030 mennessä. Ne kattavat aiheet, kuten köyhyyden, nälän, terveyden, koulutuksen ja ilmastonmuutoksen. Tavoitteiden tarkoituksena on luoda kestävämpää, oikeudenmukaisempaa ja inklusiivisempaa maailmaa kaikille.