Suuret kaupungit kirittävät rakentamisen hiilirajoja
Suomen suurimmat kaupungit vauhdittavat rakentamisen vähähiilisyyttä. Green Building Council Finlandin mukaan Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku kehittävät yhdessä rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoja. Tavoitteena vauhdittaa vähähiilistä rakentamista ja kannustaa alaa kunnianhimoisempiin päästövähennyksiin.
Muutos on rakennusalalle merkittävä. Vähähiilisyys ei ole enää vain vastuullisuusraportoinnin teema, vaan siitä tulee yhä konkreettisempi osa hankesuunnittelua, lupaprosesseja, materiaalivalintoja ja kilpailukykyä.
Hiilijalanjälki ratkaistaan jo hankkeen alkuvaiheessa
FIGBC:n mukaan kaupunkien keskeinen viesti on, että hiilijalanjälki pitää huomioida jo rakennushankkeen alkuvaiheessa. Tämä on ratkaisevaa, koska suurimmat vaikutusmahdollisuudet syntyvät ennen kuin keskeiset suunnittelu-, materiaali- ja hankintapäätökset on tehty.
Kun rakennuksen runkoratkaisut, materiaalit, energiaratkaisut ja tuotevalinnat on lukittu, hiilijalanjälkeen vaikuttaminen muuttuu vaikeammaksi ja usein myös kalliimmaksi. Siksi vähähiilisyys ei voi olla hankkeen lopussa tehtävä tarkistuslaskelma, vaan sen pitää ohjata päätöksentekoa alusta asti.
Samaan aikaan kansallinen sääntely tuo päästöjen osoittamiseen uuden tason. Ympäristöministeriön mukaan uudisrakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvon alittuminen osoitetaan ilmastoselvityksellä loppukatselmusvaiheessa. Rakennustuoteluettelo puolestaan laaditaan rakentamislupaa haettaessa ja päivitetään keskeisten muutosten osalta hankkeen valmistuttua.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennushankkeissa tarvitaan yhä parempaa dataa siitä, mistä rakennus koostuu ja millaisia ilmastovaikutuksia valituilla tuotteilla, materiaaleilla ja ratkaisuilla on.
Kansallinen minimitaso ei välttämättä riitä markkinassa
Vuoden 2026 alussa voimaan tulleet raja-arvot ovat ympäristöministeriön mukaan maltillisia, ja suuri osa uusista rakennuksista alittaa ne ilman erityisiä vähähiilisyystoimia. Kansallisten raja-arvojen on kuitenkin tarkoitus kiristyä vuoden 2029 alusta alkaen.
Tällä hetkellä kaupunkien omat, tiukemmat raja-arvot on julkaistu Helsingissä ja Vantaalla , joissa molemmissa uusien asuinkerrostalojen hiilijalanjäljen raja-arvoksi on asetettu 14 kgCO2e/m2/v. Tampereella raja-arvoksi on asetettu 14,4 kgCO2e/m2/v. Näiden lisäksi Vantaalla ja Tampereella kaupunkien omissa päiväkoti- ja kouluhankkeissa tavoitellaan suoraan vuoden 2029 raja-arvoa.
Nämä raja-arvo tavoitteet tekevät kaupunkien roolista erityisen kiinnostavan. Kaupungit voivat ohjata markkinaa nopeammin kuin kansallinen vähimmäistaso. Tontinluovutusehdot, kaavamääräykset, rakennusjärjestykset ja julkiset hankinnat voivat käytännössä nostaa vaatimustasoa ennen kuin se näkyy täysimääräisesti kansallisessa sääntelyssä.
Rakennusalan yrityksille tämä tarkoittaa, että pelkkä lain minimitason täyttäminen ei välttämättä enää riitä. Asiakkaat, kaupungit, sijoittajat ja kumppanit odottavat yhä useammin todennettavia näyttöjä siitä, miten päästöjä vähennetään ja miten vaikutukset osoitetaan.
Tuotetiedosta tulee kilpailutekijä
Rakentamisen ilmastovaikutusten hallinta perustuu entistä enemmän luotettavaan tuotetietoon. Rakennustuoteluettelo kokoaa tietoa rakennuksessa käytetyistä tuotteista, ja ilmastoselvitys osoittaa rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen.
Tämä ei tarkoita, että jokaiselta rakennustuotteelta vaadittaisiin automaattisesti oma EPD -ympäristöseloste. Mutta käytännössä todennetun tuotekohtaisen päästötiedon merkitys kasvaa voimakkaasti. Jos tuote on keskimääräistä vähäpäästöisempi, mutta sen päästövaikutusta ei pystytä osoittamaan luotettavasti, hyöty voi jäädä näkymättä hankkeen laskennassa.
Rakennustuotevalmistajille tämä on selkeä viesti: vastuullisuusväitteet eivät enää yksin riitä. Tarvitaan dataa, dokumentaatiota ja kykyä osoittaa, miten tuote auttaa rakennushanketta saavuttamaan hiilitavoitteensa.
Rakennuttajille viesti on yhtä selvä: hiiliriski syntyy varhaisissa suunnittelu- ja hankintapäätöksissä, mutta se konkretisoituu viimeistään silloin, kun rakennuksen ilmastoselvitys tehdään loppukatselmusta varten.
Hiilen rinnalle nousee luonto
Rakentamisen keskustelu keskittyy tällä hetkellä vahvasti hiilijalanjälkeen. Rakennettu ympäristö on merkittävä päästöjen lähde, ja päästöjen mittaaminen on välttämätöntä, jotta niitä voidaan vähentää.
Samalla on tärkeää tunnistaa, että ilmastotyö ei yksin riitä. Rakentaminen vaikuttaa myös maankäyttöön, elinympäristöihin, vesitalouteen, luonnon monimuotoisuuteen ja paikallisiin ekosysteemeihin. Kun hiilijalanjäljen laskennasta tulee rakennusalalla uusi normaali, seuraava kilpailuedun lähde on kokonaisvaltainen ilmasto- ja luontovaikutusten ymmärtäminen.
Tämä korostuu erityisesti yrityksissä, jotka haluavat erottautua vastuullisuudella uskottavasti. Tulevaisuuden voittajia eivät ole ne, jotka kertovat tekevänsä vastuullisuustyötä, vaan ne, jotka pystyvät näyttämään vaikutuksensa läpinäkyvästi.
Mitä yritysten kannattaa tehdä nyt?
Ensinnäkin ilmasto- ja luontovaikutukset kannattaa tuoda osaksi hankkeiden varhaista suunnittelua. Mitä aikaisemmin vaikutukset tunnistetaan, sitä enemmän vaihtoehtoja on käytettävissä.
Toiseksi yritysten kannattaa varmistaa, että niiden tuotteista, materiaaleista ja ratkaisuista on saatavilla luotettavaa ja käyttökelpoista vastuullisuustietoa (EPD). Vähäpäästöisyydestä on hyötyä vain, jos se voidaan osoittaa.
Kolmanneksi vastuullisuudesta kannattaa viestiä tavalla, joka kestää asiakkaiden, kaupunkien, sijoittajien ja viranomaisten tarkastelun. Markkina ei kaipaa lisää yleisiä lupauksia, vaan konkreettisia näyttöjä.
Vähähiilisyys muuttuu kilpailueduksi
Suurten kaupunkien yhteinen työ hiilijalanjäljen raja-arvojen kehittämiseksi kertoo, mihin rakentamisen markkina on menossa. Suunta on selvä: päästöjä mitataan tarkemmin, vaatimukset kiristyvät ja vastuullisuuden pitää näkyä hankkeiden päätöksissä.
Yrityksille tämä on sekä riski että mahdollisuus. Riski niille, jotka havahtuvat vasta, kun asiakkaat tai viranomaiset alkavat vaatia tarkempaa tietoa. Mahdollisuus niille, jotka rakentavat ilmasto- ja luontotyönsä kuntoon ajoissa ja pystyvät osoittamaan vaikutuksensa uskottavasti.
Reforest auttaa yrityksiä rakentamaan todennettavaa, liiketoimintaa tukevaa ilmasto- ja luontotyötä. Kun vastuullisuus muuttuu markkinavaatimukseksi, parhaassa asemassa ovat ne, jotka ovat valmistautuneet ennen kuin heiltä vaaditaan näyttöjä.