fbpx

Nostot Carbon Experts Summitista: hiilijalanjälki on rakentamisen kilpailutekijä

Reforest osallistui eilen (28.5.) pidettyyn One Click LCA:n järjestämään Carbon Experts Summit Helsinki 2026 -tapahtumaan. Tapahtuma kokosi yhteen rakentamisen, infrastruktuurin ja valmistavan teollisuuden asiantuntijoita keskustelemaan vähähiilisen rakentamisen ja valmistamisen käytännön ratkaisuista.

Reforestille tapahtuma oli ajankohtainen, sillä olemme käyttäneet One Click LCA:ta pitkäaikaisesti erityisesti LCA- ja EPD-työssä. Ohjelmisto on meille tuttu työkalu tuotekohtaisten elinkaariarviointien, rakennustuotteiden ympäristötiedon ja päästödataan perustuvan asiakastyön tukena.

Tapahtumasta jäi mieleen erityisesti kolme pointtia: aina ei tarvitse edetä suoraan EPD:hen, rakentamisen vähähiilisyysvaatimukset kiristyvät markkinassa lakitasoa nopeammin, ja talotekniikan tuotteiden ympäristödataan liittyy nyt selkeä kilpailuetumahdollisuus.

1. LCA riittää monessa tilanteessa

Tällä hetkellä tehdään paljon ympäristöseloisteita (EPD), vaikka monesti tuotteen elinkaaren laskenta riittäisi (LCA).

LCA eli elinkaariarviointi on menetelmä, jolla arvioidaan tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksia sen elinkaaren eri vaiheissa. EPD eli Environmental Product Declaration taas on standardoitu, kolmannen osapuolen verifioima ja julkaistu ympäristöseloste, joka perustuu LCA-laskentaan ja tuoteryhmäkohtaisiin sääntöihin.

Käytännössä ero on tämä: LCA auttaa yritystä ymmärtämään tuotteen ympäristövaikutukset ja kehityskohdat, kun taas EPD tekee tuloksista standardoidusti viestittävän ja vertailukelpoisen dokumentin.

Monella toimialalla LCA riittää vastaamaan asiakkaiden, vastuullisuusraportoinnin tai tuotekehityksen tarpeisiin. Aina ei siis tarvitse aloittaa hieman raskaampaa EPD-prosessista. Toisaalta, jos LCA on tehty laadukkaasti ja oikealla rajauksella, EPD:n tekeminen myöhemmin on huomattavasti kivuttomampaa.

Tämä on yrityksille tärkeä viesti. Ensimmäinen askel voi olla tuotteen elinkaariarviointi, jolla saadaan näkyviin päästöjen merkittävimmät lähteet, datan puutteet ja kehityspotentiaali. Kun markkina tai asiakas myöhemmin vaatii EPD:tä, pohjatyö on jo pitkälti tehty.

2. Rakentamisessa markkina kirittää nopeammin kuin valtio

Toinen tapahtumasta vahvasti mieleen jäänyt viesti liittyi rakentamisen vähähiilisyysvaatimuksiin. Suomessa kansalliset hiilijalanjäljen raja-arvot ovat vasta alkuvaiheessa, mutta markkina liikkuu monessa kohtaa nopeammin.

Tämä kertoo laajemmasta muutoksesta: rakennushankkeissa vastuullisuus ei enää määräydy vain viranomaisvaatimusten mukaan. Rakennuttajat, kiinteistönomistajat, sijoittajat ja käyttäjäyritykset asettavat omia tavoitteitaan, jotka voivat olla kansallista minimitasoa kunnianhimoisempia.

Sama kehitys näkyy myös kaupunkien toiminnassa. Green Building Council Finland kertoi toukokuussa, että Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku kehittävät yhdessä rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoja FIGBC:n koordinoimana. Tavoitteena on vauhdittaa vähähiilistä rakentamista ja ohjata alaa kunnianhimoisempiin päästövähennyksiin.

Kirjoitimme aiheesta aiemmin Reforestin artikkelissa Suuret kaupungit kirittävät rakentamisen hiilirajoja, jossa käsittelimme sitä, miten vähähiilisyydestä tulee yhä konkreettisempi osa hankesuunnittelua, materiaalivalintoja ja kilpailukykyä.

Talotekniikan LCA ja EPD ovat seuraava iso mahdollisuus

Kolmas tärkeä nosto liittyi talotekniikkaan.

Talotekniikan osuus rakennuksen hiilijalanjäljestä voi olla merkittävä, jopa neljäsosa rakennuksen hiilijalanjäljestä, mutta tuotteista ja järjestelmistä on edelleen heikosti saatavilla tuotekohtaista päästödataa. Usein laskennassa joudutaan käyttämään geneerisiä arvoja, jotka ovat huomattavasti suuremmat kuin keskimääräisen suomalaisen yrittyksen tuotekohtaisesti laskettu data. Eli kun tuotekohtaista dataa ei ole, rakennushankkeessa ei pystytä hyödyntämään vähäpäästöisemmän tuotteen todellista etua.

Tästä syntyy talotekniikan yrityksille selkeä mahdollisuus.

Kun rakentajat, kiinteistönomistajat ja kaupungit tavoittelevat yhä kunnianhimoisempia hiilirajoja, tuotteiden päästödatasta tulee kilpailutekijä. Yritys, joka pystyy osoittamaan tuotteensa ilmastovaikutukset luotettavasti LCA:lla tai EPD:llä, auttaa rakennushanketta saavuttamaan hiilitavoitteensa paremmin kuin yritys, jonka tuotteesta on käytettävissä vain geneerinen arvo.

Talotekniikan valmistajille tämä tarkoittaa käytännössä seuraavaa: nyt on oikea hetki selvittää omien tuotteiden elinkaaripäästöt. Ensimmäinen askel voi olla tuotekohtainen LCA. Jos markkina, asiakkaat tai julkiset hankkeet edellyttävät vertailukelpoista dokumentaatiota, seuraava askel voi olla EPD.

Miksi näitä kannattaa miettiä omassa yrityksessä?

Vähähiilinen rakentaminen ei ole enää vain tulevaa sääntelyä. Se näkyy jo hankkeiden tavoitteissa, kaupunkien ohjauksessa, kiinteistönomistajien vastuullisuusohjelmissa ja asiakkaiden odotuksissa.

Rakennustuotteiden ja talotekniikan yrityksille tämä tarkoittaa, että ympäristödata ei ole enää pelkkä vastuullisuusviestinnän lisä. Se on myynnin, tarjouskilpailujen ja asiakasluottamuksen työkalu.

Erityisesti talotekniikassa kilpailuetu voi syntyä nopeasti, koska tuotekohtaista dataa on vielä monessa kategoriassa vähän saatavilla. Kun geneeriset arvot ovat varovaisia tai korkeita, laadukkaasti laskettu tuotekohtainen data voi auttaa erottumaan.

Yrityksen kannattaa kysyä itseltään:

  • Tiedämmekö tuotteidemme todelliset elinkaaripäästöt?
  • Mitä tietoa asiakkaamme keräävät?
  • Päätyvätkö tuotteemme hankkeisiin, joissa kaupungit, rakennuttajat tai sijoittajat asettavat omia vähähiilisyystavoitteitaan?
  • Voisiko LCA tai EPD tukea myyntiä, tarjouksia ja asiakasviestintää?
  • Olemmeko valmiita, jos asiakas pyytää tuotekohtaista päästödataa seuraavassa tarjouskierroksessa?

Reforest auttaa LCA- ja EPD-työssä

Reforest auttaa yrityksiä laskemaan, ymmärtämään ja hyödyntämään tuotteidensa ympäristövaikutuksia. Teemme yrityksille LCA-laskentoja, EPD:itä sekä vastuullisuusviestintää, joka perustuu todennettavaan dataan.

Lähestymme työtä käytännönläheisesti. Aina ei tarvitse aloittaa EPD:stä, jos yrityksen ensisijainen tarve on ymmärtää tuotteen päästöprofiili, tunnistaa kehityskohteet tai vastata asiakkaan alustaviin tietopyyntöihin. Usein fiksuin polku on aloittaa LCA:lla, jonka jälkeen voidaan arvioida, onko EPD kaupallisesti tai vaatimusten näkökulmasta järkevä seuraava askel.

Carbon Experts Summit vahvisti sen, minkä näemme asiakastyössä jo nyt: vähähiilisyys siirtyy tavoitteista konkreettisiksi päätöksiksi. Yritykset, joilla on luotettava tuotekohtainen ympäristödata valmiina, ovat vahvemmassa asemassa, kun rakennushankkeiden vaatimukset kiristyvät.