Ilmastoselvitys ja päästötiedot: rakennuslain muutokset
Mitä nyt on vahvistettu?
Rakentamislain 38 § velvoittaa raportoimaan rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjäljen sekä hiilikädenjäljen loppukatselmusta varten 1.1.2026 alkaen. Tätä varten ympäristöministeriön asetus 1027/2024 sekä uusin menetelmäohje (luonnos koekäyttöön 10/2025) määrittävät, miten ilmastoselvitys lasketaan ja raportoidaan. Ohje on tarkoitettu käytettäväksi vuosina 2026–2027 ja sisältää myös konkreettisia esimerkkejä, rajauksia ja tulkintaa harvinaisiin tapauksiin.
Ketä ilmastoselvitys koskee?
Ilmastoselvitys vaaditaan mm. rivi- ja kerrostaloille, toimistoille, liike- ja majoitusrakennuksille, oppilaitoksille, liikuntahalleille, terveyskeskuksille ja sairaaloille, >1 000 m² varastoille ja liikenteen rakennuksille sekä lämmitetyltä nettoalaltaan yli 1 000 m² uima- ja jäähallille. Ei vaadita esim. omakotitaloille, <30 m² rakennuksille, laajamittaisille korjauksille tai laajennuksille. Menetelmää saa silti soveltaa vapaaehtoisesti korjaushankkeissa.
Miten ilmastoselvitys tehdään?
Arviointi tehdään EN 15978 mukaisesti 50 vuoden jaksolle (B-moduulit), ja siihen sisältyvät A1–A5, B4, B6 sekä C1–C4. D-moduulin vaikutukset käsitellään hiilikädenjälkenä erillisenä lukuna (ei vähennetä hiilijalanjäljestä). Lue lisää moduuleista täst.
Tietolähteiden prioriteetti on selkeä: 1) tuotekohtainen EPD (EN 15804+A2 tai uudempi), 2) tuoteryhmä-/luokka-EPD tai vastaava, 3) kansallinen päästötietokanta CO2data.fi. Laskettaessa energian käytön päästöt käytetään kansallisia päästökertoimia; verkkokohtaiset voidaan raportoida lisätietona. Lue lisää EPD:stä tästä.
Erityistapaukset: talotekniikka, työmaa ja purettavat rakenteet
Talotekniikan voi laskea vakioarvotaulukoin (CO2data) tai eritellysti; poikkeuksiin (monikäyttörakennus, painovoimainen IV) on omat ohjeet. Työmaan päästöt (A5) voidaan arvioida vakioarvoin tai tarkasti mitatun energian, kuljetusten ja aputoimintojen kautta; alkuperävarmennettu energia huomioidaan, ja työmaalla tuotetun ylimääräisen uusiutuvan energian voi lukea kädenjälkeen. Jos tontilta puretaan vanha rakennus, sen purun ja jätteenkäsittelyn vaikutukset kohdistetaan rakennuspaikan arviointiin.
Hiilikädenjälki, mitä saa ottaa mukaan ja mitä ei?
Kädenjälkeen voi sisällyttää: uudelleenkäytön/kierrätyksen nettohyödyt, rakennuksessa tai tontilla tuotetun ylimääräisen uusiutuvan energian, eloperäiset ja tekniset hiilivarastot sekä sementtipohjaisten tuotteiden karbonatisoitumisen. Tontille istutettavat puut eivät kuulu hiilikädenjälkeen. Puutuotteiden biogeeninen hiili käsitellään EN 15804+A2:n mukaisesti ilman erillisiä sertifikaattivaatimuksia rakennustasolla; tiedot otetaan EPD:stä tai CO2data.fistä.
Päivittyvät kertoimet ja raja-arvot
CO2data-kertoimien muuttuessa hankkeen aikana on sallittua käyttää luvan hakemisen hetkellä julkaistuja arvoja, jotta mahdollinen raja-arvon ylittyminen ei johtuisi tietokannan päivityksestä. Käyttötarkoituskohtaiset raja-arvot säädetään erillisellä asetuksella (RL 38a §), ja niiden kiristyminen on odotettavissa ajan myötä, siksi raja-arvovalmius kannattaa varmistaa jo suunnittelun alussa.
Miten Reforest auttaa?
- Avaimet käteen -ilmastoselvitys YM 1027/2024:n ja 2025-menetelmäohjeen mukaan: LCA + kädenjälki, moduulit ja 50 v RSP (vertailujakso), sekä laadunvarmistettu raportointi loppukatselmukseen.
- EPD -laskenta, pre-verifioidut EPD:t – lue lisää tästä
- EPD-hallinta ja tietohierarkia: kartoitamme EPD:t, täydennämme CO2data.fillä, pidämme kirjaa versioista ja perusteluista, jotta audit trail on kunnossa.
Rakennuslain muutoksista 7.11.2024 kirjoittamassamme artikkelissa on selvitetty mm. terminologiaa tarkemmin. Artikkeliin pääset tästä.