Vastuullisuustyön budjetointi 2026: kuinka paljon vastuullisuus maksaa?
Yritysten vastuullisuustyöllä vastataan sekä velvoittaviin kysymyksiin että liiketoimintavaatimuksiin: Omnibus-ehdotus keventää osalta yrityksiä lakisääteisiä kestävyysraportointivaatimuksia, mutta asiakas- ja rahoittajavaatimukset eivät katoa minnekään. Reforestin aiemmista artikkeleista voit lukea lisää lakisäädösten nykyitlanteesta sekä rahoittajavaatimuksista. Tuli vaatimukset viranomaiselta tai asiakkaalta, tilanne markkinolla on se, että suurin osa yrityksistä kohtaa vastuullisuuskysymyksiä, joilla on vaikutusta liiketoimintaan. Harvassa yrityksessä pystytään tekemään vastuullisuutta enää ”oman työn ohella”. Liiketoimintaa edistävä, suunnitelmallinen vastuullisuuden etenemismalli lähtee vastuullisuustyön realistisesta budjetoinnista.
Alla on kolme käytännön budjettimallia suomalaisille yrityksille. Summat ovat suuntaa-antavia ja perustuvat Reforestin kokemukseen yritysten vastuullisuustyön kumppanina. Vastuullisuutta voidaan tehdä usealla strategisella tasolla ja vastuullisuuden sateenvarjon alle mahtuu niin monta eri asiakokonaisuutta, että ilman kohdeyrityksen tuntemista ei tarkkaa budjettilukua pysty määrittämään. Budjetointi tässä esimerkissä ei myöskään ota kantaa itse vastuullisuustekojen tai -toimien negatiivisiin tai positiiviisiin kassavirtavaikutuksiin, vaan ainoastaan kestävyysraportointiin, hiilijalanjäljen laskentaan ja muuhun vastuullisuusdokumentaatioon.
1) PK-yritys liikevaihto 1–5 M€:
Kevyt malli: aloita mittaroinnista ja dokumentaatiosta
Tavoite: saada hiilijalanjäljen peruslaskenta (Scope 1–2 + tärkeimmät Scope 3 -erät), perusdokumentaatio ja peruspolitiikat kuntoon, sekä kevyt vuosikatsaus yrityksen olennaisimmista vastuullisuusaiheista nettisivulle.
Budjetti (vuosi): 6 000 – 9 000 €
- Hiilijalanjälki – laskenta ulkopuolisen tahon toimesta tai järjestelmän hankinta + koulutus 3000€
- Koulutus ja osaaminen: Koulutus johdolle ja mahdollisesti henkilöstölle 2000€
- Perusdokumentaatio & vuosipäivitys: (materiaaliteemat, politiikat) + kevyt vuosikooste. 1000-4000€
Miksi taso riittää? Pk-yritykselle useimmiten (erityisesti B2B puolella) asiakkaan vaatimusten tunteminen ja täyttäminen on tärkeintä. Peruslaskenta + dokumentoidut politiikat + prosessikuvaus vastuullisuuden pääkohdista antavat ja hyvät työkalut vastuullisuuteen.
2) Yritys 10–50 M€
Perusrakenne kuntoon – selkeät roolit, prosessit ja toistettava raportointi
Tavoite: toistettava, audit trail -kelpoinen hiilijalanjälki (1–3), toimittajadatan keruuprosessi, hallintamallit ja KPI:t, sekä vuosittainen raportti.
Budjetti (vuosi): 10 000 – 20 000 €
- Hiilijalanjälki: kattava laskenta sisältäen kaikki olennaiset scope 1-3 päästöt GHG-protokollan ja ESRS E1 mukaisesti raportoituna. Joko ulkoisen asiantuntijan tekemänä tai järjestelmän hankinta + koulututus tyypillisesti 4000-8000€
- Kestävyysraportointi & dokumentaatio: VSME raportointi yhdistettynä olennaisuuden arvioinnilla, politiikat, tavoitteet, toimintasuunnitelmat (projekti, sisältäen johdon työpajan) 4000 – 10 000€.
- Koulutus & käytäntöön vienti: Henkilöstön ymmärryksen lisääminen, uusien käytänteiden ja pollitiikkojen implementointi 2000€
Budjetointiin vaikuttaa suuresti yrityksen yksilölliset ominaisuudet kuten aiemmin toteutetut toimet, liikevaihto ja toimiala. Jos yrityksessä ollaan täysin alussa vastuullisuustoimien suhteen, ensimmäisellä kerralla kannattaa budjetoida aikaa ja rahaa seuraavia vuosia enemmän. Tyypillisiä ensimmäisen vuoden tehtäviä joita ei tarvitse vuosittain toistaa: puuttuvat politiikat, päästölaskennan Scope 3 -laajennus, toimittajakyselyn käyttöönotto, vuosiprosessin mallinnus. Seuraavina vuosina vuosibudjetti laskee ylläpidon tasolle.
3) Isompi yritys 50+ M€ (erityisesti listatut/konsernit)
Täysi CSRD-valmius + tuote-/hankintadatan laajennus
Tavoite: CSRD/ESRS-mukainen raportti, varmennus, järjestelmät ja kontrollit, sekä tarvittaessa tuote-/materiaalitason EPD/LCA laskennat
Mitä suuremmasta yrityksestä on kyse sitä epätarkempaa budjetoinnista tulee. Usein tässä kategoriassa olevat yritykset omaavat jo huomattavasti talon sisäisiä resursseja vastuullisuuteen ja työtä ei juuri koskaan aloiteta ”nollasta”. Isompien yritysten kohdalta olemme jättäneet euromääräiset arviot pois. Suurille ja listatuille yrityksille vastuullisuuteen investointi on käytännössä pakollinen rakenteellinen hanke, ei yksittäinen laskenta tai raportti.
- Kertaluontoinen valmistelu: Kustannus CSRD -velvollisella pörssiyhtiöllä keskimäärin useissa kymmenissä tuhansissa euroissa jos tehdään ensimmäistä kertaa CSRD -raportointia. Mukaan kustannuksiin laskettu yrityksen omat resurssit, datan keruu, järjestelmät, toimittajaketju, audit trail, varmennus, jne.
- Vuosittainen ylläpito – tyypillisesti joitain kymmeniä prosentteja ensimmäisen vuoden budjetista.
- Hiilijalanjälki: Suurissa yrityksyksissä laajamittainen, kaikki oleelliset scopet sisältävä organisaation hiilijalanjäljenlaskenta on itsestäänselvää. Laskennan budjetointia ja kustannuksia mietittäessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että kaikki olennaiset päästökategoriat ovat varmasti oikein laskettu, järjestelmä tietojen keräämiseen tai laskemiseen automatisoi tekemistä ja laskenta ja kertoimet varmennetaan ulkopuolisella asiantuntijalla.
- Tuote-/materiaailaskenta (EPD/LCA): tuotteiden ja materiaalien päästö- ja muut ympäristövaikutustiedot ja niistä aiheutuvat kustannukset voidaan jakaa ohjelmisto- tai konsulttikuluihin, järjestelmäkuluihin sekä verifiointi- ja julkaisumaksuihin. Ympäristöselosteita (EPD) sekä elinkaarilaskentaa (LCA) tehtäessä on hyvä huomioida myös melko suuret kouluttautumiseen sitoutuvat resurssit.
Mihin budjetti kohdennetaan?
Checklist kaikille kokoluokille
- Päästölaskenta (GHG, 1–3): aloita työ yrityskokoon sopivasti. Tavoite: vuosittain toistettava laskenta + audit trail.
- Prosessit ja dokumentaatio: politiikat, vastuut, toimittajaprosessi, olennaisuusarvio ja tavoitteet. (Perustaso riittää pk:lle; mid-capissa mallinna prosessit).
- Koulutus: kohdenna vastuu henkilöille, joilla on kyky jalkauttaa asiat läpi organisaation.
- Kestävyysraportointi & varmennus (tarpeen mukaan): ennakkovarmennus vähentää yllätyksiä ja kertaa datavaatimukset. Varmennustarpeet kannattaa selvittää jo ennen kestävyysraportointiin ryhtymistä.
- Tuote-/hankintadata (valikoidusti): jos myynti tai tarjouspyynnöt sitä edellyttävät, ota EPD/LCA mukaan budjettiin. Huomioi konsultointi- tai ohjelma ja koulutusmaksut sekä verifiointi.
Tehdäkö itse vai ulkoistaa?
Oikea malli riippuu ajasta, osaamisesta, yrityksen liiketoiminnan tilasta sekä datatarpeista. Alla muutama seikka joita kanattaa pohtia päätöksen tukena:
Tee itse, kun aikaa ja tekijöitä on
- Kestävyysraportointi ja laskenta edellyttää nimettyä vastuuhenkilöä ja kouluttautumista (GHG/ESRS-perusteet, dokumentointikäytännöt).
- Varmista, että mallit, rajaukset ja menettelyt täyttävät vaatimukset (audit trail, roolit, versiohallinta).
- Itse tekeminen sopii erityisesti pienemmän kokoluokan yrityksille, joilla on jo laatu-/talousprosessit kunnossa ja halu sekä aikaa oppia.
Kiire ja resurssipula – osta kerralla kuntoon vai rekrytointi?
- Jos ensimmäinen raportointikierros tai isompi asiakkaan vastuullisuusvaade on lähellä, palvelun ulkoistaminen on usein nopein ja riskittömin tapa toimia.
- Rekrytointi kannattaa, jos tarve on jatkuvaa (esim. toimialalla paljon asiakaskohtaisia kyselyjä, useita tuotelinjoja joissa EPD/LCA-vaateita, jne).
- Tyypillinen ratkaisu kiireessä ja resurssipulassa painivalle yritykselle on ulkoistamisen ja itse tekemisen kombinaatio: ensin ulkoisen resurssin avulla runko, prosessit ja koulutus, sitten oma henkilö vastaa vuosirytmistä.
Hankalassa taloustilanteessa määritä minimi joka tuottaa arvoa
- Fokusoi toimenpiteet siihen, mikä parantaa myyntiä tai rahoituksen saatavuutta: kevyt hiilijalanjälki (S1–S2 + olennaisin S3), politiikat ja selkeä vastuullisuustilannekatsaus (esim 1-2 sivun fact sheet).
- Jätä järjestelmähankinnat ja rekrytointi myöhempään; osta kohdennettu ulkoinen sprintti, joka tuottaa valmiit pohjat ja lyhyen koulutuksen ylläpitoa varten.
Datataajuus ja järjestelmät – tarvitseeko reaaliaikaista seurantaa?
- Suurin osa yrityksistä pärjää vuosittaisella laskennalla ja raportin päivittämisellä. Päivitettäessä laskentaa ja raportointia on hyvä suunnitella vuosikello, jossa on selkeät toimet joita tehdään ja seurataan läpi vuoden.
- Jos yrityksen tarve vastuullisuusdatalle on vuosittaista, kuukausimaksulliset järjestelmät voivat olla turhia suhteessa kerran vuodessa tehtävään laskentaan, varmennukseen ja vastuullisuusraportin päivittämisen sekä kevyisiin datapohjiin.
- Useammin päivittyvästä, reaaliaikaisemmasta datasta on hyötyä, jos esimerkiksi:
- vastuullisuus kytketään bonuksiin/operatiivisiin päätöksiin
- asiakas- tai pörssivaatimukset edellyttävät tiheää päivitystä tai päätöksentekoa
Kuinka laaja ja muuttuva oma vaatimuskenttä on?
- Moniulotteinen ja muuttuva (useat markkinat, toimialakohtaiset vaatimukset, asiakkaiden omat kyselyt, taksonomia + mahdolliset EPD/LCA-tarpeet) → harkitse rekrytointia tai jatkuvaa ulkoista kumppania
- Kapea ja melko staattinen (lähes samat kysymykset vuodesta toiseen, rajattu asiakaskunta) → panosta olennaisiin vastauksiin: tee selkeä vuosikello, päivitä dokumentaatio ja osta tarvittaessa täsmäapua.
Yhteenveto: Vastuullisuustyön budjetointi 2026
- Yrityskoko vaikuttaa vahvasti vastuullisuustyön budjettiin. Pienille yrityksille riittää kevyt malli (perus-GHG, perusdokumentaatio ja vuosikooste). Keskikokoisilla paino on toistettavuudessa, prosesseissa ja toimittajadatan keruussa. Pörssiyrityksillä ja suurilla konserneilla kyse on CSRD/ESRS-valmiudesta, varmentamisesta ja järjestelmistä.
- Kohdenna panostus oikein. Perusta on toistettava päästölaskenta (Scope 1–3), selkeät roolit ja dokumentaatio, kohdennettu koulutus sekä tarvittaessa ennakkovarmennus. Tuote-/hankintatason LCA/EPD otetaan mukaan silloin, kun asiakas- tai toimialavaatimukset sitä edellyttävät.
- Vuosikello ja audit trail. Määrittele laskentarajaukset, vastuut ja tarkistukset etukäteen. Tee dokumentoinnista ja tietolähteistä läpinäkyviä, jotta varmennus ja toistettavuus onnistuvat.
- Tehdäkö itse vai ulkoistaa? Jos aikaa ja osaamista on, tee itse kevyellä sparrilla. Jos on kiire, osaamis- tai resurssipula, osta “kerralla kuntoon” -projekti ja keskity itse ylläpitoon. Kun vaatimukset ovat laajat ja muuttuvat, harkitse rekryä tai jatkuvaa kumppania.
- Datatarve ohjaa järjestelmiä. Useimmat pärjäävät vuosittaisella laskennalla; reaaliaikaisempi seuranta on perusteltu, jos päästötiedolla ohjataan operatiivisia päätöksiä tai raportointia tarvitaan tiheästi.
Reforestin avulla valitset yrityksesi tilanteeseen parhaiten sopivan toimintatavan: Saat tarvittaesssa vastuullisuustyöt täysin ulkoisteuttuna tai koulutamme yrityksenne henkilöstön hoitamaan vastuullisuusasiat tai tarjoamme yrityksellenne oman vastuullisuushenkilöön – vastuullisuusasiantuntijan palveluna jolloin yritykseltänne säästyy kalliit rekryointi- ja koulutuskulut. Meidän kautta on mahdollista hankkia myös hiilijalanjäljen laskentaohjelmistot yrityksenne omaan käyttöön.