fbpx

Pienempi hiilijalanjälki päästölaskennan avulla

Hiilijalanjälki ja hiilidioksidipäästöt ovat yhä enemmän esillä yritystoiminnassa. Mikä saa yritykset määrittämään ja pienentämään hiilijalanjälkeään ja kuinka se tehdään käytännössä?

Hiilijalanjäljen hallinta yrityksen näkökulmasta

Pari vuotta sitten tarjosin eräälle yritykselle hiilijalanjäljen laskentaa. Vastaus oli, että viherpiipertäminen ei kiinnosta meitä. Pari vuotta myöhemmin sain puhelun saman yrityksen toimitusjohtajalta. Viherpiipertäminen olikin alkanut kiinnostaa, sillä suurimman asiakkaan tarjouspyyntöön oli tullut pakollisena tietona tuotteen hiilijalanjälki.

Tieto ilmaston tilasta kertoo selkeää kieltä, miksi hiilijalanjäljestä ja päästöistä pitää puhua. Ilmaston lämpeneminen on uhka ihmiskunnalle, ja nyt on tekojen aika.

Miten yritykset sitten määrittävät ja hallitsevat päästöjään ja miten ne niistä viestivät?

Suuri osa yrityksistä määrittää päästöjään, koska ne haluavat aidosti kantaa ympäristövastuunsa. Koska yritystoiminnan tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa, olisi naiivia ajatella, että maailman pelastaminen on ainoa motiivi. Väitän, että pelastamista suurempi syy on, että vastuullisuus on trendikästä ja edistää myyntiä. Voit lukea lisää yritysten motiiveista kohti hiilineutraaliutta täällä.

Hiilijalanjälkiä vaikea verrata keskenään

Tällä hetkellä päästölaskentaa tekevään yritykseen ottaa yhteyttä yleensä pk-yritys, joka toimii b2b-sektorilla ja joka toimittaa tuotteitaan yhdelle tai useammalle suuremmalle toimijalle. Aikaisemmin yrityksen vastuullisuusimagolla ei ollut välttämättä suurtakaan merkitystä, kunhan toimitettava tuote oli priimaa ja kilpailutuksessa hinta kohdillaan. Enää se ei riitä. Esimerkiksi tarjouskilpailussa kysytään erilaisia asioita tuotteen vastuullisuudesta, kuten kävi alun esimerkkitarinassani.

Miksi isoa yritystä kiinnostaa, mitä tai miten sen alihankkija tuotteensa tai palvelunsa tuottaa, jos laadussa ja hinnassa ei ole valittamista? Tähän vastatakseen on syvennyttävä yritysten hiilijalanjäljen määrittämiseen.

Hiilijalanjäljen laskentaan ei ole toistaiseksi annettu lakia tai tarkkoja määräyksiä. Yrityksillä on melko paljon vapauksia, mikä tekee hiilijalanjälkien vertailusta miltei mahdotonta. Laskentaa ohjaavat erilaiset ohjeistot, yleisimpänä GHG-protokolla.

GHG-protokolla jakaa päästöt kolmeen kategoriaan. Scope (kategoria) 1 on yrityksen suorat päästöt, jotka koostuvat yrityksen omistamien tilojen ja yrityksen omistamien kulkuneuvojen päästöistä. Scope 2 muodostuu sähköstä, lämmöstä ja viilennyksestä aiheutuvista päästöistä. Scope 3 pitää sisällään lukuisan joukon kaikkea muuta alihankinnan ylävirroista aina asiakkaalle ja tuotteen tai palvelun elinkaaren loppuun asti.

GHGP_scope
aa yrityksen koko hiilijalanjäljestä. Tosiasiassa scope 1:n ja 2:n päästöt vastaavat pientä osaa koko arvoketjun päästöistä. Usein, valtaosa päästöistä syntyy scope 3:sta. Scope 3:n määrittämisessä yrityksen alihankkijat ja yhteistyökumppanit otetaan mukaan tarkasteluun.

Hiilineutraaliksi kompensoimalla

Matkalla kohti hiilineutraaliutta oikea toimintajärjestys on määritävähennäkompensoi ja viesti. Vastuullisuusponnistelut olisi aina aloitettava lähtötilanteen selvittämisestä. Vasta kun päästöt on nimetty ja hiilijalanjälki laskettu, voidaan miettiä, miten niistä päästään eroon. Nyt on tilaisuus saavuttaa mitattavia ja merkittäviä kustannussäästöjä tekemällä esimerkiksi energiatehokkuuteen vaikuttavia muutoksia.

Kun päästöt on mitattu, suunnitellaan vähennystoimet. Usein yrityksissä tehdään erilaisia hiilitiekarttoja, joissa päästövähennystoimet asetetaan aikajanalle. Usein aloitetaan helpoimmista tai kustannustehokkaimmista toimista. Esimerkiksi vihreään sähköön siirtyminen tai fossiilisista polttoaineista luopuminen vähentää päästöjä tehokkaasti.

Toistaiseksi vain harva yritys pystyy välttämään kaikki toiminnastaan aiheutuvat päästöt. Yksi mahdollisuus on päästöjen kompensointi.

Päästöjen kompensoiminen tarkoittaa, että rahoitetaan hanketta, joka sitoo päästöjä jossain muualla. Yritys voi siis vähentää kompensoimallaan määrällä yrityksensä laskennallista hiilijalanjälkeä ja saavuttaa siten esimerkiksi hiilineutraaliuden. On hyvä muistaa, että kompensaation pitäisi olla vain yksi työkalu muiden joukossa. Kompensaatio ei korjaa yksistään mitään, vaan kompensaatiotoimien pitäisi aina lähteä aidosta päästöjen vähentämisestä.

Vastuullisuudesta kannattaa viestiä

Kun päästövähennystoimia on tehty mitattavasti, teoista kannattaa viestiä. Kuten sanottu, vastuullisuus myy, eikä sen avulla markkinoinnissa ole mitään väärää niin kauan kun vähennystekoja tehdään oikeasti.

Yksittäisen suomalaisen pk-yrityksen mahdollisuus vaikuttaa suoraan maapallon ilmaston lämpenemiseen ovat varsin pienet. Siksi tavoitetta tulisi tarkastella välillisten vaikutusten näkökulmasta. Tiedonjakaminen, omien hyvien käytänteiden korostaminen ja mahdolliset uudet päästöjä vähentävät innovaatiot tai ideat voivat saada aikaan positiivisen kierteen. Sen seurauksena kilpailija, asiakas tai joku muu taho ehkä intoutuu tutkimaan kriittisesti omaa toimintaansa ja mahdollisesti parantaa omaa tekemistään tulevaisuudessa.

Kiinnostaako hiilijalanjäljen hallinta? Lue lisää hiilijalanjäljestä täältä.