Miksi yritykset tähtäävät kohti hiilineutraaliutta?

Suomi toimii hiilineutraaliusasioissa(kin) edelläkävijänä verrattuna suurimpaan osaan muusta maailmasta. On ollut ilo huomata, kuinka hyvin etenkin suuremmissa yrityksissä ympäristövastuullisuusasiat otetaan huomioon. Hiilijalanjälkeä mitataan ja päästöjä vähennetään systemaattisesti.  Yrityksen, kuten yksilönkin, matka kohti hiilineutraaliutta tulisi kulkea aina päästöjen välttämisestä, päästöjen vähentämiseen ja lopulta jäljelle jäävien päästöjen kompensoimiseen. 

Tällä hetkellä ympäristövastuullisuudella voidaan vielä saavuttaa kilpailuetua, tulevaisuudessa vastuullisuuteen liittyvät asiat ovat välttämättömyys yrityksen toiminnan kannalta. 

Yritysten ympäristövastuullisuuden taustalla useimmiten on aito kiinnostus ympäristöä kohtaan. Yritykset haluavat kantaa oman kortensa kekoon tulevia sukupolvia ajatellen, mutta toisena painavana syynä varmasti on se, että vastuullisuudesta saadaan hyötyjä yritystoiminnalle. Tällä hetkellä ympäristövastuullisuudella voidaan vielä saavuttaa kilpailuetua, tulevaisuudessa vastuullisuuteen liittyvät asiat ovat välttämättömyys yrityksen toiminnan kannalta. 

Jätetään seuraavassa listauksessa tärkein, eli ympäristön hyvinvointi vähemmälle tarkastelulle, ja keskitytään liiketoiminnallisiin hyötyihin mitä yritys esimerkiksi voi saada hiilineutraaliudella

 Hiilineutraaliuden hyödyt yritykselle

1. Tuotteen tai palvelun erottuminen – Kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut vastuullisuutta suosivaan suuntaan, mutta samalla kulutusyhteiskunta on jatkanut leviämistään. Tähän liittyy muun muassa tulotason nousu, viestinnän kehittyminen, globaali talouskasvu sekä tuotteiden laajentunut tarjonta ja saatavuus. Kuluttaja toisin sanoen siirtää vastuuta kuluttamisensa vastuullisuudesta yrityksille. Vastuullisuus, hiilineutraalius tai esimerkiksi kompensaatio on tällä hetkellä tuotteen tai palvelun kannalta erottautumistekijä.  Toistaiseksi vastuullisella yritystoiminnalla voidaan saavuttaa kilpailuetua ja viestinnällistä etumatkaa suhteessa kilpailijoihin.  

2. Työnantajamielikuvan parantuminen. Etenkin 90-luvulla tai sen jälkeen syntyneet arvottavat työpaikkaansa eri tavalla kuin aiemmat sukupolvet. Yrityksen vastuullisuus ja sen osana ympäristövastuullisuus merkitsee paljon, kun uusien sukupolvien talentit valitsevat kenen työnantajan palveluksessa haluavat työskennellä.  

3. Muut sidosryhmät – Osittain johtuen juuri hiilijalanjäljen mittaamisesta, myös alihankintaketjun pienemmiltä osilta vaaditaan enenevissä määrin ympäristölle vastuullisempia toimintatapoja. Perinteisten alihankintaketjujen mittareiden, kuten laadun, hinnan tai toimitusvarmuuden vierellä on kiivennyt myös ympäristövastuullisuuteen liittyvät asiat. Pienemmiltäkin yrityksiltä halutaan tietoja tuotteen tai palvelun hiilijalanjäljestä ja ympäristövastuullisuuden toimista. Tämä on avannut pienemmille toimijoille loistavan mahdollisuuden haastaa uudella tavalla suurempiakin kilpailijoita.

Onko sitten väärin tehdä ympäristötekoja, jos niitä käytetään kaupallisesti hyväksi? Mielestäni ei, niin kauan kun teot aidosti tapahtuvat ja ne hyödyttävät kaikille yhteistä ilmastoa. Sama asia koskee ympäristöteoista viestimistä. Joidenkin näkökulmien mukaan hyvillä teoilla ei tulisi ratsastaa markkinointimielessä. Itse näen asian aivan toisin. Mitä enemmän niitä hyödynnetään yritysviestinnässä, sitä suurempi todennäköisyys on sille, että yhä useammat alkavat  ajattelemaan oman yrityksensä vaikutuksia ja tekoja ympäristön hyväksi. Ilmasto ei odota. Tekojen aika on nyt!

Reforest auttaa yrityksiä hiilijalanjäljen mittaamisessa, vähentämisessä ja kompensoinnissa. Voit lukea lisää aiheesta ja Reforestin palveluista yrityksille täältä.